





Emesh (Voisey's Bay) kamuneikant/mak kaueueshtakant
ashini atusseun Kanatutshissentakant tsheishi
matentakuak atusseun mishinaikan
Nennau Uauitakanu Mak Eukuan Eshkuapitshenikant

Pishimuss
1997
1. Ueshkat uet tshitishtet
Ne uet shuka uitutakant ne atusseun
Kanantutshissentakant tsheishi matentakuak atusseun mishinaikan
2. Kamuneikant ashini atusseun eishi uauitakant
Kamuneikant ashini atusseun tsheishi tutakant
Tshetshi katshe nantam minekash pimpantakant atusseun, tshetshi eiakua tutuakanit aueshishets mak kassinu tshekuan eniuimikak
Atusseunna mak tsheishi pimpantakant ne atusseun
Utenaua tshetshi aissipiniakanit nte mamu mak kauauitamatunanut
Ne miamishat tshekuan tsheishi takuak nta kamuneikant ashini atusseun
Nta tsheatussenut tshemamishat tshekuan tshetutakant
Kamuneikant ashini nta tsheatussanut
Kaueueshtakant ashini atusseutshuapa
Kamuneikant ashini eishi ueuetishutakant
Ussitashkamit kaut muneikant ashini
Tamishet kaut muneikant ashini
Tsheshikuapishkeikant
Ne eka menapishtakant ashini nte tsheuepinikant
Uet pinapishkeikant ashini nekau tsheishi nakatuentakant
Ueshkat tshetshitshipannanut eatussanut mak tshetutakantshi kemamishatshi tshekuanna
Atusseunna
Tsheishi autaunakanit kaitusseht
Kau tsheminunakutakant ne assi, tshipuniatussanut, mak tshetshipeikant atusseun
3. Kamuneikant ashini atusseun eshinakuak
Nasht ushkat pet tshatshipanikue tshekuan ute Labrador
Eishinakuak ne assi
Aueshishet uet tshi nitautshiht
Auentshent eishi pimpanitishutht nte shuniat eishinakuak
4. Tsheishi matentakuak
Tsheishi matentakuak nte kassinu assit
Kassinu tshekuan natautshik nta assit
Aueshishets
Atikut
Kakishteutshiht Mashkut
Pineshishets
Nipi mak nimeshets
Ishkuetu-uta tsheishi pimpantshi
Tsheishi matentakuak aissimeut mak innut
Shashish pet innut katauakuent
Tsheishi matentakuak nte shuniat
Uetuassimiht auentshent mak utenat etaht auentshent
Utenat eishi takuak uitshitun mak emamishat tshekuan eishitakuak
Shuniat tsheishi matentakuak
Ueskat etshitshipannaut eatussanut
Ussit takut assit kaut muneikant ashini
Tamishet kaut muneikant ashini
Ntshent ataunuat tsheishi takaukut
Tsheishpish pittepant ne shuniau nete tshisheutshimat
5 Kassinu tshekuan tsheishi nakatuentakant
6 Eukuan eshkuapekak

Eukuan ume mishinaikan nennau uiauitakant kanantutshissentakant tsheishi matentakuak atusseun (EIS) tutakanu tshetshi tshitapatakau ntshent kanantutshissentakau tshekuannu kaui
tshitshipantakant kamuneikant/mak kaueueshtakant ashini atusseun nete Emesh (Voisey's Bay) Labrador. Emesha ashiniutshimaut (VBNC), Nete uet tipenimakanit Inco Limited (Inco) kaishinikatakanit, uitutamut tshetshi tshitshipantaht kamuneikannit/mak kaueueshtakannit ashininu nete Emesha, Labrador. Neta nenemeu Labrador meshkakanu ne ashini emitsheteuiat itetshe nete ninam itetshe ut Anaktalak Bay kaishinikatet mak nte ut mamit itetshe Emesh miam nishtunnu ashu pitetat (35 km) tatupashkunikan eshpish mamit ut Nent (Nain) mak Nishuash tatunnu (80 km) tatupashkunikan ninam itetshe ut Utshimassits.

Ueshkat nasht emishkakant ne ashini neta Emesh pupun itishtepan 1993 mishkamupant ntshent kanutishinets nantuapatamupant ashininu nete nenimeu Labrador nantuapatamupant nenua Diamonds nenua atusseshtuepant Diamond Fields Resources Inc. (DFR). Katshi tshissentakau nenu meshant meshkakau kauapapishkant shuniau ashininu mak kashumantshishunit ashininu eku tshemitaht nta umishtukummuau nene pupun etishtet 1994. Uipat kue mishkakant ne shuniau ashini miam etakuak tamit ashinit. Nene etishtet pupun 1994 eshk mak anutshish nushtakanu ne ashini tshetshi tshissentakant tan miam eshpishat nte tamit ashinit ne shuniau ashini neta Emesh.
Nta Etussanut Miam
Emesha ashiniutshiamut (VBNC) tshiminepant ntshent DFR. kaishinikatakannit tshetshi tshitshipantaht nenu kamuneikannit ashininu nta Emesha. Nene Upau-pishumua 1996, Inco ashiniutshimaut iauepant nenua DFR ashiniutshimaua eku eshk eukuan ne Emesha ashiniutshimau (VBNC) eiapitshiakant nenu utishinikashunnu ashiniutshimaua tshetshi tshitshipantaht nenu kamuneikannit/mak kaueueshtakannit ashininu neta Emesh.
Canada nete ut tipenimakanu Inco kie nishunnu ashu nisht (23) tatuiet nte assit pimpantaut kamuneikannitshi ashininu atusseunnu pimpantaut. Ne Ashiniutshimau Inco eukuan nikan meshishtet ashiniutshimau ute eshpitashkamikant etutak kauapapishkant shuniau ashininu kie shash peikushte tatunnu epunna eshpish pimpinntaht nenu atusseunnu eshinakunnit. Ne ashiniutshimau Inco eukuan ne etutak kashumantshishunit assikumannu, kie kutakanu eishinakunnit assikumannu kie pimpantaut kamuneikannitshi ashininu atusseunna nte nishuash (8) tatuiet nte assit.
Nenua tshemamishatshi atusseunna tshepimpantakantshi nta kamuneikant/mak kaueueshtakant ashini atusseun, ushtashkamit nta assit kaut muneikant ashini, mak nte tamit ashinit kaut muneikant tshika ishipimpantakanu, kaueueshtakant ashini (kashikuapishkeitshepant), nte tsheuepinikant ne eka menapishtakant ashini mak nekau, nte tshepimpantakant ne atusseun mak nte tsheishtakant tshekuan, tshenipaht kaitusseht mak nte tshemitshuht kaitusseht, pakupeutshikant tsheut pushtashunanut, utapan meshkanaua, katueuit kapimpanit, uashtenimakanit tsheut pimpanniakanit mak tsheut itapekamutakantshi uashtenimakaniapia.
Ashinitshimaut (VBNC) mak Inco tshitshue ui apashtaut umenu atusseunnu tshetshi eka nasht nutepant nte aishkat eshpish ui apashtakant ne assikuman kauapapishkat mak kashumantshishut. Tshitshue mishte ntuentakanu ne assikuman kassinu nte eshpitashkamikat kie 4%-5% ishpish ishkupanu ishpimit eshpish ui apashtakant ne assikuman kauapapishkat, nte tshitshue ua apashtakant (Asia) kaishinikatet.
Inco ashiniutshimaut tshitshue aiashk mishitaut nenu eshpish tutakau assikumannu kie nete aishkat nikan ettu tshika ui tutamut tshetshi ettu mishte tutakau nenu kauapapishkant assikumannu [nishuash tatunnu (80%) nte minuattshika ishpish tutamut nenu assikumannu nene kaishpishtutakannit 1996 pupunnu. Tshika nantuapatamut tshetshi eka shuk mishte shuniakatet tshetshi tutakant assikuman, tshetshi ut minupant emishkutauatshanut kie tshetshi ut [minu katshitinakau kau] nenu ushuniamuau ntshent utshimaut Inco tepentakau nenu atusseunnu.
Umenu peik tshemishant tshetshitshipintaht ntshent Inco ashiniutshimaut kamuneikannit kauapapishkant mak kashumantshishunit ashininu neta Emesha ute Labrador. Mamu nenu uinuau eshpish muneikau nenu ashininu, Inco meshte eiaut nenu kauapapishkant shuniau ashininu nete ut kutaka ashiniutshimaua nasht tshetshi eka nutepannit eshpish ntuentakannit nenu assikumannu. Ntshent Inco ashiniutshimaut tshetshi ut nantam takut ishpish mishishtit nte kaitauatshanut assikuman, nantam ettu tshika ui mishte tutamut nenu assikumannu kie ettu nantam tshika ui mishte muneimut nenu ashininu. Nemenu kaut eiaht Emesha kamishkakannit shuniau ashininu nene pupunnu etishtent 1996, eukuannu meshti takusseht nete nikan nenu tshetshi ut mishishtitishuht etutakau nenu assikumannu.
Ntshent auentshent ute akamississit mak ute Labrador, tsheishi katshitinakau nenu kamuneikannit ashininu tshitshipintakantshini, atusseunna tshika katshitinimut mak tshika tshishkutamuakanut atusseunna, kie tshika mintshishikuakanut atussetaui. Tshika mishte eiakannu nte tshekuan nte ut eiapishashitshi atautshuapa ntshent auentshent uetshit tepentamashuht utatusseunnuaua tshetshi eka nutepant tshekuan ua apashtakant neta atussanutshi kamuneikant ashini. Tshitshipantshi ne kamuneikant ashini kassinu tshekuan tshika ishkuatuepanu kie ettu tshika pittepanu shuniau tshetshi ettu mitshenikau atusseunna nte kassinu tsheut nitautshimikaki ute akamississit.
Ne kanantutshissentakant tsheishi matentakauak atusseun (EIS) mishinaikan eukuan ne peikuan uet tapitakant nenu katutakau tshisheutshimaut ntshent kanantutshissentakau assi. Nta kanantushissentakant assi eishi tutakant, ne ashiniutshimaut uatutakau nenu kamuneikannit ashininu uauitamut nenu miam eishinakuak ne assi kie neta tsheatusssanunit. Ekuta mak nta uet tshissentakuak tan tshipa ishi matentakun ne atusseun tshitshipintakantshi.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) ui tshitshipantaut kamuneikannit ashininu, muk patush tapuetakutaui tshisheutshimaua, ekutshetutakau nenu kamuneikannit/mak kaueueshtakannit ashininu mak nenua tshekuanna tsheatusseuatshanutshi tshetshi ut utinikant ne kauapapishkat shuniau ashini mak ne kashumantshishut ashini neta ut Emesh. Nene Mishinaikannu Kaishi Nishtutatunanut (MOU) kamishinatautishuht enishit tshisheutshimaut, mak Innu Nation mak aissimeut kamamuiht (LIA), uauitakanipan nta mishinaikant neme miam tan tsheishi tutakant ne kanantutshissentakant tshekuan eshk eka tshitshipantakant ne kamuneikant/mak kaueueshtakant ashini atusseun neta Emesh. Ne uatshitshipantakant kamuneikant ashini atusseun tshika tipanshiut ntshent auentshent tshetshitapatakau pitima nenu mishinaikannu (The Panel) eka ut ntetipenimakanit nte ashiniutshimaua. Eukuant ntshent tshetutakau nenu mishinaikannu tsheut tshissinupinikuht ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tutakaui nenu umishinaikannuau (EIS).
Ne ashiniutshimau shash mishte ishtau tipeikannu eshpish nantutshissentakau nenu ashininu tan miam eshpishat nte tamit ne shuniau ashini nta meshkakant kie eshpish shash ueuetishutakant ne miam tsheishinakutakant atusseun. Eukuan ne uet tutakant ume kanantutshissentakant tsheishi matentakuak atusseun mishinaikan (EIS) uiauitakant ne kamuneikant ashini atusseun tsheishinakutakant, tan tshipa ishimatentakuan, kie tsheishi tutakant tshetshi eka mishte matentakuak.
Uauitakanu kassinu tshekuan nta kanantutshissentakant eshk eka tshitshipintakant ne kamuneikant ashini atusseun, eitashkamikat assi, eishi takuak einiuimikak kassinu tshe kuan nta assit, mak eishipimpant kassinu tshekuan. Nenua kanatutshissentakantshi tshekuanna neme kanashatikant mishinaikan katutakau ntshent kanantutshissetakau tshekuannu ntshent tshetshitapatakau umenu (EIS) mishinaikannu kauauitkannit nenu kamuneikannit ashininu atusseunnu mak neme kauauitakant tsheishinakutakant ne atusseun kaui tshitshipantakant mak etentakuak assi neta tsheatussanut. Eshk eka pikueikant assi kanantutshissentakant uauitshiku ne ashiniutshimau (VBNC) tshetshi nikan nte tshissentakau nenu atusseunnu tan tsheishi matentakunnit kie tshetshi nikan nte tshissentakau tshishat tan tsheishi tutakau tshetshi ut eka mishte matentakunnit nte assit. Nenua mishinaikanna uiauitakantshi ne eshpish nantutshissentakant kassinu tshekuan takuanna nta ekuashkueikantshi nete mashten ume mishinaikan.
Ume nennau katutakant mishinaikan mak nenua nisht kutaka mishinaikanna (EIS), eukuan ne uiauitakant nishtupunna kaishpish pet nantuutshissentakant kassinu tshekuan kie kaishpish nantuapatakant ne shuniau ashini, kie kaishpish nantutshissentakant eshk eka pikueikant assi, kie kaishpish uauitamuakannit kassinu auentshe nte utenamuat. Ume mishinaikan nennau kauauitakant (Volume 1) etishtet, ne mishinaikan (EIS) kutaka takuna mishinaikanna:
Volume 2 etishtet eukuan neme uiauitakant tsheishinakuak ne kamuneikant ashini atusseun, kie ne kassinu tshekuan eishi takuak nta assit eshk eka tshitshipinnanut mak neme eishi nantutshissentakant kassinu tshekuannu;
Volume 3 etishtet eukuan neme uiauitakant ne eishinakuak ne assi mak ne tshipa ishimatentakuan ne atusseun nte aishkat; mak
Volume 4 etishtet eukuan neme uiauitakant eishipimpanitishuht auentshent nete utenamuat kie tan tsheishi matentakau nenu atusseun tshitshipantakanitshi.

Ntshent ashiniutshimaut, (VBNC), nasht tapuetastishuht tshetshi tutakau nenu atusseunnu tshetshi katshe nantam pimpannit tsheishpish takuak ne atusseun. Tshetshi tutakant ne atusseun katshe nantam tshetshi ut pimpant tshika ui minunakatuentakanu kassinu tshekuan tshetshi eshk pimpant tshekuan kie tshetshi eka ushtapant kassinu tshekuan kie auentshent tshetshi eka ushtapinikuht ne anutshish kassinu eishi pimpantakant tshekuan.
Tshetshi katshe nantam minekash pimpantakant atusseun, tshetshi eiakua tutuakanit aueshishets mak kassinu tshekuan eniuimikak
Mitshetuiet tshipatshi eishi pimpantakanu ne atusseun tshetshi nantam katshe minekash pimpant ne kamuneikant ashini atusseun. Kamuneikant ashini mishte tutakanua nta atusseunna. Tshatshipintakantshi kamuneikant ashini mitshet nta ut tshitshipinnua kutaka atusseunna. Tshi tshitshepantshi ume kamuneikant ashini atusseun, tshika mitshena tshetshitshipantshi kutaka atusseunna kie katshe nantam tshika pimpannua nenua kutaka atusseunna tsheishpish mishte mitshek tshekuan tsheapashtakant nta kamuneikant ashini tshitshipantakantshi.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika muneimut mak tshika ueueshtakannu nenu shuniau ashininu nasht tshetshi ut uetshinikuht tshika tutamut tshetshi eka mishte matentakuak nte kassinu. Tshika ishpitenimakanut ntshent kutakat auentshent eiapashtaht nenu assinu nantam ne tsheishpish pimpantakant kamuneikant ashini atusseun.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) mamushtaut nenu tsheishi eiakua tutuaht nenua aueshisha nta uieuetishutakau nenu kamuneikannit ashininu atusseunnu nta tsheapashtakant kie nasht metinu tshika minu nakatuenimakanut aueshishets nta atussanutshi miam nenua etishtetshi tshisheutshimau mishinaikanna. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika tutamut nasht tshetshi minupannit nenu tsheishi nakatuenimaht nenua aueshisha nantam tsheishpish pimpantakant ne kamuneikant ashini atusseun.
Tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan nte assit shash tshi ueuetishutakanu nta mamu ne kamuneikant ashini atusseun uieuetishutakant. Nenu tsheishi tutakau ntshent ashiniu tshimaut (VBNC) nasht minu tapuetatishuht tshetshi eka mishte matentakunnit nenu tsheishi pimpantaht atusseunnu mak nenua ukaitusseshimuaua tsheishi pimpaniaht, kie nenua tsheatamat nenu ashininu mak nenua kassinu auennua mak nte kassinu assit.
Atuseunna mak tsheishi pimpantakant ne atusseun
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) shash nenu kanuentamut nenu tsheishi pimpantaht nenu atusseunna mak eukuannu nenu tshetshissinupinikuht nta ueuetishutakaui nenu tsheatussanunit, mak tsheishi pimpantaht nenu atusseunnu mak ne tshipeikantshi kamuneikanni ashininu atusseunnu. Eukuannu nenu tsheapashtaht nenu eishi tapuetatishuht tshetshi tutakau nasht tshetshi ut minu katshitinakau kassinu auentshent nte akamississit mak nte Labrador atusseunna mak ne shuniau tshetshi ut minu pittepant ute akamississit tshisheutshimat. Eukuta uta nasht tiapuetatishut ne ashiniutshimau (VBNC) tshetshi minat auennua nenu atusseunnu nte ut uetshintshi pessish utenat tsheatussanunit kamuneikan/mak kaueueshtakant ashini atusseun.
Uauikutshieu nenua innua (Innu Nation) mak aissimeua(LIA) ne ashiniutshimau (VBNC) tshetshi ut nanukueitishuntshi nte uieuetishutakannit nenu atusseunnu uatshitshipantakannit nete Labrador.

Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshitshipantaut nenu kanatipishtatunanunit mamu nenua Innu Nationa mak aissimeua (LIA) tshetshi ut utiteikau nenu tatipan katapue tatunanut tsheishi matentakuak mak tsheishi katshitinikant tshekuan (IBAs) kaishinikatet mishinaikan. Nta tsheutshipant kanatipishtatunanut (IBA), ntshent ashiniutshimaut (VBNC) issishuepant nenu tshetshi tutakau tshetshi eishi pimpantaht nenu kamuneikannit ashininu atusseunnu tshetshi ut ishpitenimukuht ntshent Labrador innut mak aissimeut mak tshetshi ut katshitinakau nenu tshekuannu tsheminu uitshikuht nte utenamuat kie nte kassinu tshetshi eka ush tapinikuht tshekuannu.
Nenu kassinu akaneshaut ueshtuentamikuht nete nenimeu uinipekut Labrador, apu nta uapatamuakue nenu kamuneikannit ashininu eishi pimpantakannit. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nishtutamut nenu eishinakunnit tshekuannu, eku tapuetatishuht tshetshi tshishkutamuakannitshi Labrador aissimeua mak innua nenua atusseunna tshe takuannitshi nta atussanutshi. Eku shash anutshish tshitshipanut euitshitussemaht nenua aissimeua (LIA) mak Innu Nationa mak nenua utauat tshisheutshimaua mak akamississit tshisheutshimaua ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshetshi tutakau nenu tsheishi tshishkutam uakannitshi aissimeua mak innua nenu atusseunnu tshetshi ut mishkakau atusseunnu Labrador innut mak aissimeut.
Uinishtumuau tshika minakanut ntshent Labrador aissimeut mak innut ntshent uetitautshuapiht tshetshi atauatshet nenu tshekuannu nte tsheatussanunit kamuneikant ashini atusseun. Nenua IBAs mishinaikanna eukuan etishtetshi tshetshi minakanit nishtam uinuau ntshent Labrador asissimeut mak innu utenaua tshetshi uauitshiaushiht nte uieuetishutakanit nenu atusseunnu mak tshetshi ut tutakau kaminuitsheutunanut minekash uinuau mak nenua ashiniutshimaua (VBNC).

Tshetshi ut uapatiniuet nenu eshpish minushit atusseutshimau, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) minapishtapant umishinaikanuau tshetshi ishtaht ute akamississit mak ute Labrador mak nenu eshpish pet uauitshiaushit nte utenat eukuannu nenu nasht nukutaut eshpish tapuetatishuht tshetshi ishtaht nenu kau tshekuannu nte akamississit. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) shash uauitshiaushipant pet nte utat nenu shunianu eshtaht tshetshi tutakannit eishi minuniut auentshent, kaunikutatshanut (Arts) eishiniut auen (Culture) mak etshishkutamashunanut etshitshipantakant ute Labrador mak nte akamississit.
Nene pupunnu etishtent 1995, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) shash pet tshitshipanipant eshpish mishte ishtaht utipeikannuau eshpish uauitamuaht kassinu auennua nenu tshetakaukuntshi atusseunnu nte utenat ute Labrador mak nte akamississit. Mishte mishau eshpish uauitamuakannit auentshent nenu kamuneikannit ashininu atusseunnu nete kassinu katshishkutamatsheutshiuapit, kie nte kassinu utenat auentshent uapetakau.
Neme eshpish pet eitinanu & mak eshpish pet uauitamatunanut tshekuam
Nenu ashiniutshimaut (VBNC) uet minuapitinnipan tshetshi minu uauitakau nte katshishkutamatsheutshiuapit nte kassinu ninemeu uinipekut nte utenat. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) utatusseunnuau tshetshi uauitamuaht nenua auasssa katshishkutamuakannitshi nenua atusseunna tsheishi nakunnitshi nete atussanunitshi, mak nishtutakaui nenu auassit eku ettutsheshapentakau tshetshi minutshishkutamashuht kie tshetshi nashakau nenua atusseunna nte ashiniutshimaua (VBNC) tsheishi nakunnitshi nte aishkat nete atussanunitshi kamuneikant ashini atusseun tshitshipantakantshi.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshikamutapant kaka tshishikashunanut kaiminanunit "1-888" etishtent, tshetshi eimiht auentshent tshekuannu ua kukuetshimuht kie kassinu nte ut tshi eiminanut kie tshika uauitamakun ne tshekuan kuiekuetshimun neme tan ua ishitshissentamin ne kamuneikant ashini atusseun. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) uauitamueut nenua ukaituisseshimuaua kassinu tshekuannu eishpinnit nenu ua tshitshipantakannit kamuneikannit ashininu atusseunnu.

Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) eshk anutshish tutamut tshetshi uauitamuaht kassinu auenua nenua tshetakaukuntshi nenu atusseunnu nasht ui tutamut tshetshi minu nishtutamintshi nenu uiauitakannit kamuneikannit ashininu atusseunnu. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) eshk tshika kukuetshimeut nenua aissimeua LIA, mak Innu Nationa, mak tshisheutshimaua, mak kassinu auenua tshetshi ntutshissentakau nenu eshpish minupannit kauauitamuakannit auentshent kie tshika tutamut tshetshi petakuannit nte kassinu uiauitakant kamuneikant ashini atusseun.
Ntshent ashiniutshimaut itentamut tshetshi ishpishant 150 million tonnes nenu shuniau ashininu neta kamishkakannit ashininu nete Emesha (Voisey's Bay). Ne apashtakannu eshpish tshissentakuak eshpishat ne shuniau ashini neta Emesh, nishtuiet nta tshika nushtakanu: Ne miam uau (Ovoid) kaishinakuak, neme Mamit mishte tamit (Eastern Deeps), mak ne Tshiuetint kaut anishkuapetshitik (Western Extension) mak neme Reid Brook. Nenau euauitakantshi neta meshkakantshi anutshish umenua nashuk keuauitakannui:
Espish takuak ashini mak kutak tshekuan tsheapashtakant
(Neta uet tshitshipant Uashtessiu-pishum 1997)
Katipan nenua eishi takuna kie katipan tshika eishi muneikannua. Neme miam uau kaishinakuak (Ovoid), ussit nta assit tshika ut muneikannu ne ashini. Eku nemenua kutaka Mamit mishte tamit (Eastern Deeps) mak neme kutak tshiuetint kaut anishkuapetshitik (Western Extension) atamit nete ashinit peikutshemitashumitunnu tatumishit (1000 meters) nta tamishet mishkakakanua eukuan tsheut muneikant nte tamishet ashinit.
Ne ashini tshemuneikant nta ut ussit takut assit mak neme tamit nte ashinit tsheut muneikant kauapapishkat shuniau ashini mak kashumantshishut tshika minapishtakanu kie tshika ueueshtakanu pitima eshk eka pushtakant nete ishkuteu utit nete ut Emesh nete tsheitautakant kaiapashakant ashini. Eku tshetshi ut muneikant ne ashini neta ut Emesh (Voisey's bay), ntshent ashiniutshimaut (VBNC) pitima tshikaui tutamut nenu tsheatusseuatshanunit tshekuannu, miam nenua atusseutshuapa kie nta tshemuneikant ne ashini mak ne kapikuapishkeitshepant tshika tutakanu pitima eshk eka tshitshipannanut emuneikant ne ashini. Umenua tshetutakantshi nishtam tsheatusseuatshanutshi tshekuanna tshetshi ut muneikant ne ashini mak tsheueueshtakant ne ashini:
Nta tsheatussanut utapan meshkanaua
Nasht kassinu tshishitutakantshi tshekuan, nta kamuneikant ashini atusseun tshika ishpish tutakannu utapan meshkanaua eshpish nishunnu ashu pitetat 47 km tatupashkunikan nekau utapan meshkanau nete tsheitamutakant nete tsheut muneikant ashini, mak nete tamishet kamuneikant ashini, mak nete kaueueshtakant ashini, pakupeutshikant, katueuit kapimpinnit, mak nete kauepinashunanut.
Pakupeutshikant tsheishi takuak
Nete Etuet kauashasht neta Anaktalak Bay, tshika takuan pakupeutshikan, ashtashutshuap kamishat tsheashtakant ne menapishtakant ashini, mak nenua atusseuakana tsheapashtakantshi pushtakantshi ne ashini nte ishkuteu utit. Ishkuteu utit tshika petautakannu ne tshekuan kassinu tsheatusseuatshanut neta tsheut akuanikantshi Etuet kauashasht.
Katueuit kapimpinnit
Neta Emesh (Voisey's Bay) tshika petaunakanut mak tshika tshiueunakanut kaitusseht. Eminuat nasht katueuit kapimpinnit tshika tutakanu tshetshi petaunakanit kaitusseht mak tshetshi petautakant kutak tshekuan tsheapashtakant kie tshetshi tshiueunakanit kaitusseht.
Kaitusseht kanipaht kamishat mitshuap
Kaitusseht nte tshika tinakanut nta kanipantshi kaitussentshi kamishat mitshuap kie tshika tepissineut eshpish nishtumitashumitunnu ashu pitetat tatunnu (350) kaitusseht. Ne mitshuap nta tsheishi takuak, katipan tshika takuna katshipeikansha tshenipaht kaitusseht, mitshutshuapa, mak kametuanut, kaipinanut mak ntukuntshuapish.
Kutaka tshekuanna emamishatshi tshetikuaki nta etussanut
Nta tsheatussanut kamuneikant ashini atusseun tshika tutakanu nta tsheut neikakant meiapui, kie ne tsheut minnanut nipi, mak ne tsheut pimpantshi uashtenimakana tsheut uashtetshi ashtashutshuapa, atusseutshuapa mak mishinaikantshuapa tshika tutakanua eiat.
Ashini eka menapishtakant mak ne ussit takut assit nekau nte tsheishtakant
Ussit nta takut assit kaut muneikant ne ashini nishtam tshika utinikanu ne nekau nta takut eshtet nta miam etakuak ne shiniau ashini. Ne nekau mak assi ne ussi tshika minushtakanu nte eiat kie tshika apashtakanu nte aishkat nta etussanut tshetshi nitautshitakant ne assi nta kaut pikuenikant assit. Ne miam muneikantshi ne ashini pisse ne ashini eka menapishtakant nta uetinikant uet muneikant ashini tshika ishtakanu nta assit. Eku ne pisse ashini eshinakuak tshetshi kushtukuak tshetshi ishpint tshetshi mitshintukunut eku nete tshika ishtakanu nipit tampekut.
Nekau epinapishkeikant ashini tsheuepinikant
Nekau eka menapishtakant, epinapishkeikant ne ashini nekau, tshika ishtakanu nte tamatam nipit tshetshi eka ishpint tshetshi mitshintukunut. Ne ashini uet pinapishkeikant nekau nta kamuneikant ussit takut assit ashini tshika uepinikanu nete Headwater Pond. Eku ne tshitshipannanutshi nte tamishet emuneikant ne ashini, epinapishkeikant ashini nekau tshika uepinikanu nete nipit tampekut neta tshika uepinikanu (the North tailings basin) nete itetshe nenim nta ut Headwater Pond. Nasht tshetshi eka unuiaputet ne nekau nta ut nipissit, uashka nte tshika itishtakanu ne ushkutam nta nipisssit.
Kashukuapishkeitshepant
Ekuta uta tsheshukuapishkeikant ne ashini tsheitsheuenikant ne shuniau ashini mak ne uet pinapishkeikant ashini nekau. Ne kashukuapishkeitshepant tshika ishinakutakanu tshetshi pimpant kie tshetshi ishpish shukuapishkeik ashininu nishunnu etshishemitashumitunnu tatupapekeikan (20,000 tonnes) eshukum tshishikaua.
Nenu tsheishi muneikau nenu ashininu ntshent ashiniutshimaut (VBNC) amieu en usseitun nte kamuneikant ashini atusseunt. Kassinu nenu kaui eishi pimpantaua nenu kamuneikannit ashininu ne ashiniutshimau (VBNC), shash ne kassinu tshi ishipimpantakanu nte kassinu Canada kie nete kassinu eshpitashkamikat. Nasht nutam eshpishimikak, ne kamuneikant ashini tshika pimpantakanu ishkannipuna kie tshika tutam eshpish 20,000 tonnes shuniau ashininu eshukum tshishikaua. Nishuiet ne ashini tshika eishi muneikannu: ussitashkamit kaut muneikant ashini mak tamishet ashinit kaut muneikant ashini.
Katshi papukuneputakant ne ashini eku tshessentakant shash eshpishat nte tamit ne shuniau ashini ne miam Uau kaishinakuak (Ovoid) kaishinikatet kamishkakant (32 million tonne) ishpitentakuan ne shuniau ashini nte tamit. Ne shuniau ashini eishi takuak nta ashinit, kauapapishkat shuniau, kashumantshishut mak cobalt ishinikateu. Neme miam uau kaishinakuak kamishkakant ashini (Ovoid) muneikantshi eshukum tshishikaua tsheishpish utinikant ne ashini (20,000 tonnes) nishunnu etshemitashumitunnu tatupapekeikna peikutshishikaua kie nishuass tatupunna tshika ishpish tishikakanu tshemuneikant ne ashini. Tsheishpish inikishkat nta tshemuneikant ne ashini pitetat tatumitashumitunnu (500 meters) eku tsheishpish tshinuapekak peiku tipashkunikan (1km) eku tsheishpish tamit muneikant peikumitashumitunnu ashu nishunnu ashu pitetat (125 meters).
Eku tshi utinikantshi ne nekau ussit eshtet nta tshemuneikant ne ashini, eku tshepukuneputakant ne ashini kie kapikukishauatshepantshi tshika apashtakannua tshepikukishakant ne ashini. Ne eka menapishtakant ashini eiat nte tshika ishitapanu nete tsheuepinikant. Kamamishatshi nenua utapama tshika apashtakannua tsheautshitapanut ne ashini nete tsheishitapanut kashikuapishkeitshepant etakuak.
Tshishimuneikantshi ne miam uau kaishinakuak (Ovoid), eku nenua nish tamishet etakuaki, Mamit mishte atamit - (Eastern Deeps) mak ne Tshiuetint uet Anishkuapetshitik (Western Extension) - eku tshetshitshipinnanut emuneikantshi nta ut tamishet tsheut muneikantshi. Tshika pukuneshekeikanu nta pitima eku patush tsheutiteikant ne shuniau ashini. Eku pimpanikaui nenua kamuneikantshi ashini eku tshepukuneputakant ne ashini kie tshepikukishakant, tshet unuitapanut nete takut, eku tsheishitapanut nte minuat tshetshi pitshishkapishkeikant ne ashini.
Eshk ume apu tshishiueuetishutakant nta mishinaikant tshetshi uauitakant ne kamuneikant ashini eshk passe apu takuak mishinaikan neme eishi nantutshissentakant. Eshk minuat tshika takuan tsheishi uauitakant ne tamishet kamuneikant ashini tshishtakantshi eishi nantutshissentakant nte tamit ashini kapukuneputakant.

Ne ashini tshika ishitapanu nte tsheueueshtakant pitima mak nete tsheishitapanut nete tsheshikuapishkeikant nasht tshetshi eiapishapishkashitshi nenua ashinia, miam ne tshika eiashpitapishkashua [8mm]. Eku nasht tshi minushikueikantshi ne ashini miam ne nekau tsheishinakuak tshet minuat amisseikant mamu nipi. Tshika ishtinikanu nta tshekuan ntukuanapui eku tsheupapauet ne kauapapishkat shuniau mak ne kashumantshishut tshika ussitikutin ne shuniau ashini nta epitshiteuakamit ekuta nta tsheussitikutik ne shuniau ashini eku neme nitamuk ashini tshika kushapeu nete tamit.
Ne shuniau ashini tatipannikanu, kie shikuashkupintakanu eku tshepashikant minuat eukuan shash nete ishinakuan "katshi pitshishkeikantshi ashini". Nishuiet nenua tshika ishinakuna katshi pitshishkeikantshi ashini-kauapapishkat shuniau mak kashumantshishut tshika ishinakutakanu. Eku tshet ishitapanut ne katshi pishishkeikant ashini kauiku iatshi utapana tshika apashtakanua nete pakupeutshikant ashtashutshuapit ekuta tshemaushukushtakant patush tshet pushtakant nete ishkuteu utit nete tsheitautakant kaiapashakant ashini.

Neta Emesh (Voisey's Bay) ne kashikuapishekitshepant tshika ishpish shikuapishkeim nenu ashininu peikutshishikaua ishpish neutshishemitashumitunnu (4000 tonnes) tatipapekeikan peikutshishikaua kauapapishkant shunianu mak peikutshemitashumitunnu (1000 tonnes) tatupapekeikan peikutshishikaua eshpish nenu kashumantshishunit ne eshk ussitashkamit ut muneikantshi ashini.
Neme ashini eka menapishtakant neta uet utinikant kamuneikant ashini pisse ne ashini apu kushtukuak tshetshi mitshintukunut kie ne pisse kushtukuan tshetshi ishpint tshetshi mitshintukunut ne ashini. Ne ashini tsheka kushtukuak tshetshi mitshintukunut tshika maushukushtakanu nta pessish kamuneikant ashini kie tshika apashtakanu ne ashini kau nte aishkat. Eku ne ashini tshekushtukuak tshetshi mitshintukunut tshika ishitapanu nte nipissit tsheuepinikant nte tamatam tsheishtet tshetshi eka kushtukuak tshetshi mitshintukunut. Ne eka menapishtakant ashini nte tsheuepinikant neta Headwater Pond kutuass (6 km) tatupashkunikan mamit nte itetshe nta ut tsheatussanut.
Ne nekau eshkupant katshi utinikantshi ne shuniau ashini kushapeu ne nekau eukuan ne eshinikatet, "uet pinapishkeikant ashini nekau". Uet piuapishkeikant ne ashini nekau tshikaishpintakanu nete ukutishkuet nete tsheishpintakant tsheuepinikant nta nipit tamatam tshetshi eka kushtukuak. Uet pinapishkeikant ashini nte ashtakanu natam tamatam nipit tshetshi eka unuiaputet ne kueshtukuak tshetshi mitshintukunut kie tshetshi eka unuiaputet nte kassinu. Uashka nte tshika itishtakanu nekau ne ushkutam nta nipissit tshetshi peikutau nta takuak ne nipi mak ne uet piuapishkeikant ashini nekau.
Pimit nte itetshe eitishinateikant assiu mishinaikan
Uiesh eshpish kutunnu ashu pitetat tatutshemitashumitunnu (15,000 tonnes) tatupapekeikan tshika ishpish tutakanu ne uet piuapishkeikant ashini nekau eshukum tshishikaua kie nete tsheuepinikant ne nekau neta Headwater Pond. Eku kutak nte tshetakuak tsheuepinikant ne uet piuapishkeikant ashini nekau neta (the North Tailings Basin) nipissit nete kutunnu etipashkunikaniatshe (10 km) nte nenim itetshet nta ut tsheatussanut. Tshi nishuash (8) tatupuaki eshpish atusssanut eku tsheapishtakant ume nta tsheuepinikant ashini.
Neme eiapashtakant nipi neta kashukuapishkeitshepant ashini tshika shikuashkupantakanu kie kaukau ne tshika apashtakanu nipi. Eku neme nipi uieshampet tshika ntukutakanu pitima eku patush tsheunuitshikutakant niate shiuaput neta ut Etuet kauashat (Edward's Cove).
Uiesh nishtutshemitashumitunnu ashu kutuass tatumitashumitunnu (3,600), mamu eshpitentakuan tsheishpish eatussanut mamu nat ueshkat tshitshipannanutshi eatussanut kie tshika mamamishkutshiut kaitusseht nishuminashtakana tshika ishpish atusseut nuash eshpish pitetat tatuminashtakana. Eku nta ueshkat tshitshipannanutshi eatussanut ntshent kaitusseht nta tshenipaht kautapanutshi katapittakantshi mitshuapa ekuta nta tshenipaht. Ne miam tshitshipannanutshi eatussanut kassinu ne tshekuan tsheatusseuatshanut tshika petautakanu nte ut ishkute utit.
Ne kamuneikant/mak kaueueshtakant ashini atusseun tshika ishpish apatshiakanut kaitusseht uiesh nte 420 mak 1400 kaitusseht tsheishpish utinakanit nanikutini tshika ishkupinu kie nanikutini tshika nashukupinu eshpish atusseiakanit ntshent auentshent ne tsheishpish pimpantakant kamuneikant ashini atusseun nishunnuepunna ashu pitetat (25) tsheishpish pimpant atusseun. Tshetshi mamishkutshiht kaitusseht nishuminashtakanu tshetshi atusseht eshpish mak nishuminashtakana tshetshi eshpish nitipiht eshk ueuetishutakanu tshetshi tutakant.
Kapimpant tshika apatshiakanu tshepetaunakanit mak tshetshiueunakanit kaitusseht katshi tshishiatussetaui, ashiutshimaut (VBNC) uin tshika nakatuapatam tshetshi petaunakanit mak tshetshi tshiueunakanit kaitusseht nte ut kamuneikant ashini atusseun kie nte tsheutaunakanit kaitusseht kutuass eatikau nenua utenaua nete nenimeu itetshe Labrador, mak nte ut Happy Valley-Goose Bay, Mak nete ut Labrador West itetshe ut mak nete kutaka utenaua muk nte uetinat kaitusseht ne ashiniutshimau (VBNC).
Ishpimit tipashkunikan (km)
Ne shuniau ashini eshpish tutakant neta Emesh (Voisey's Bay) tshika autautakanu nte ishkuteu utit. Tshika tutakanu ne ashtashutshuiaptshetshi maushukushtakant ne shuniau ashini nta pakupeutshikant neta Etuet Kauashat (Edward's Cove) tshika mishte mishau ne ashtashutshuapnasht peikushteu tatunnu etshishikaua (90) eshpish tutakant ne kauapapishkat shuniau ashini mak (180) peiku mitashumitunnu ashu nishuashtatunnu etshishikaua eshpish tutakant ne kashumantshishut ashini tshika ishpish maushukushtakanu nta ashtashutshuapit. Kassinu tshekuan ne tsheatusseuatshanut nta kamuneikant ashini mak nta kaueueshtakant ashini tshika petautakanu nte ut ishkuteu utit.
Natam ne tsheishpish pimpant ne kamuneikant ashini atusseun, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika ueuetishutamut kie tshika tutamut nasht tshetshi kau ne ishinakuak assi ueshkat kaishinakuak esk eka atussanut.
Shash metinu tshika tshitshipinnanu tshetshi ui minunakutakant ne assi tshika tatukuau uakeikannu ne eshpish pikueikant assi kie tshika nitautshitakanua mishkushua nte kassinu. Eku tshipeikantshi ne kamuneikant ashini atusseun kassinu ne assi tshika ui minunakutakanu. Kassinu tshekuan tshika utinikanu mitshuapa tshika pikueikannnua kie uapanekau tshika anitauakeikannu. Nipi tshika minuakamitakanu kie kau tshika tishipashkunikanua nenua shipissa katshipeikantshi kau nene kaishinakuak tshetshi ishinakuaki. Tshika ishinakuan put tshetshi nitautshiakanit mishtukut kau nene kaishinakuak ueshkat tshetshi ishinakuak ne assi kie nta menuat tshika nitautshiakanut nimeshets.
Nantam tshika nantutshissentakanu tan tsheishi tutakant kie tan tsheishi nakatuapatakant ne assi eukuan tsheut tshi tshissentakant tan miam tsheishi tutakant ne assi tshipeikantshi ne atusseun. Tshetshi ishinakuak miam ne ueshkat kaishinakuak eshk eka atussanut nta. Tshika tshitshipantakanu ne kamuneikant ashini atusseun mak tshipeikantshi ne atusseun nasht tshetshi tutakant nasht shitinu tshetshi eka akuikuht auentshent, tshika apatshiakannut ntshent nasht nikan kamishte tshissentakau tshekuannu, nasht tshika minu nakatuentakanu ne assi, mak tshetshi eka ushtapiniakanit auentshe tshika tutakanu. Ne atusseun tshitshipantakantshi kassinu nenua tshisheutshimau mishinaikanna etishtetshi tshika nashikanu, tshisheutshimau uteimun, katapuetatunanutshi mishinaikanna kassinu tshika tipeitshanut etishtet mishinaikan neme tshipa ishi pimpantakanu kie tshipa ishi tshipeikanu ne kamuneikant mak kaueueshtakant ashini atusseun.

Ntshent tshitshue kamishte tshissentakau kanantunimeiakannitshi shashish auennua itentamut shash nishuass tatutshemitashumitunnu epunna (8000) eshpish tanuishapan ute Labrador. Mishte shashish aissimeuts nishtam tashipant nte pet eishi naneuiant uinipekunu nte minishtukut kie nte euashant. Eku Innut uinuau nte nutshimit tashipant netuitishuht nte itetshe mamit mak nte mishte nutshimit Labrador mak `nenu Quebec kie nete ninem itetshe nasht nete nuash Frazer River keishinikateua, tshiuetint itetshe nta ut Nent (Nain).
Ntshent kanutishineht shash peiku mitashumitunnuepuna eshpish nantuapatamushipant nenu shuniau ashininu ute Labrador kie nene pupun etishtet 1996 shash eshpish pittepantakant ne shuniau $820 million ute akamississit tshetshi ut tutakantshi atusseunna nte kamuneikant ashini.
Nene 15th century etishtet, nasht ueshkat pet meshikaht akaneshaut pietashtiki kapimashtiki uta napekuian, tipatshimunanu eshpish minuasht kie eshpish mishat ute assi ute itetshe ninam uinipekut. Kue mishkuakant nemesh eshpish mishte mitshetit nete nishtam akamississit uet tshitshipannukue enutameshanut kuet tshek ute Labrador eishi naneuiat kue nutameshanut. Ekune et utitshipant 1700's etishtet pupun, eku minuat meshikauakue akeneshaut ntshent tshetaht ute nitshishk kanutimeshets mak kauapukueshits, tshek kue takunikueni utenaua eiapishashitshi kie kue tshek mitshimushinuakue innut mak aissimeuts nte utenat kie ashku mishikashipant ntshent akaneshauts tshetshi nitshishk taht ute. Ntshent akaneshaut etaht ute nutimesheshipant kie ntshent pempintaht nenu kanutimeshanunit mishte shuniatsheshipant kie nanikutini eukun uet mashikatunanukue.

Eukuan muk etakunikue atuseun `kanutimeshanut mak kantuiunanut kie eukuan uet tshi takunikueni nenua utenaua ute Labrador. Kamishkuat assikuman nasht ueshkat meshkakanikue nete tshiuetint Labrador nene pupun etishtet 1870 kie kue tutakanikue assiu mishinaikan ntshent katipeitsheht tutamushipant nenu assiu mishinaikannu nene etishtent pupunnu 1890. Eku ne 1949 etishtet pupun eukuannu nene miam nasht ueshkat ne akamississit tshisheutshimau patshet nte mamu Canada, eukuannu ne miam etutuakanuakue ntshent ashiniutshimau nenu kamuneimutshi kamishkuant assikumannu (IOC) eukuan nasht ueshkat tshatshipannukue emuneikant assikuman ashini.
Neme eishi tutakant ne tshekuan kie neme eshpish ashiniut kie eshpish tshissekat ne assi, eukuan uet mishte minekash tishikakant ne etutakant ishkuteu utapan meshkanau kutuash tatupunna tishikakanu ekua patush tshashtakant ne ishkuteu utapan meshkanau kie eku tshatshipannanut emuneikant ne ashini. Eku ettu et mishat eku etutakant utenau Labrador city kaishinikatet nene pupun etishtet 1961. Minuat kutak kue tutakant kamuneikant ashini nta pessish Wabush Lake assikuman kamishkuat meshkakant nta, eku katshi nishu punna eshpish pimpantakant ne atusseun eku etutakant utenau nta eukuan ne Wabush keishinikateua. Eku ne pupun etishtet 1960's ekute nte tshitshue etusseht akaneshaut kie ekute nte tshitshue uetinak ne tshisheutshimau shunianu uet tshishikuakant nte ut Labrador.
At kenipua apu eshpish mishat ne eshpishat kamuneikant ashini muk shash tshitshipantaut ntshent aissimeuts kamuuneikannit ashininu kie tshitshue minupantaut nenu, (Labradorite) ishikateu ne ashini nenu aissimeut muneikau nete pessish takuannu Nent (Nain) Ten Mile Bay ishinikatenu kie shash mishte katshiut nenu eishi muneikannit ashininu.
Anutshish ume tshashikat nte Labrador etishinanut mamu nishtunnu etshemitashumitunnu (30,000) mamu etishinanut tshekat kassinu ntshent auentshent taut nte emamishantshi utenaua eku pisse muk nte eiapissashintshi utenaua nete et eishi naneuiant uinipekunu ute Labrador ekute nta etaht pisse auentshent.
Nenua kutuass etatinnitshi utenaua nte naneu et ninemeu uinipekut, ekuta nta etaht aissimeuts nte uet tipenimakanit (LIA) mak innut uet tipenimakanit (Innu Nation).
Innu Nation, etishintshi eshpish tipenimat innua ute Labrador mamu 1500 tatishinua innua. Nishinua nenua utenaua nta etaht innut, Sheshatshiu mak Utshimassits (Davis Inlet) nta takuan Ulluikoyak minishtukut, mamit itetshe nte ut Emesh. Mushuau innut nta tauts Utshimassits mak miam anutshish eieshkuiut tshetshi atutsheht nte itetshe tshiuetin Natruashish ishinikatenu nte tshishtikamukut itetshe pessish [Sango Pond] kaishinikatet.
Labrador aissimeuts eukuant nasht mashten etaht ute itetshe mamit eku ntshent kutakat aissimeuts nasht nete nenimeu Artic taut mak nete sub-artic, nete ut Alaska east nasht mak nte pet nenam Canada, kie nete Greenland mak nete Soviet Union ekute eshpish taht ntshent aissimeuts. Aissimeuts (LIA) pitatat tatutshishemitashumitunnu ashu nishumitashumitunnu (5200) tatishinua nenua neakatuenimaht aissimeua mak tshiniku akaneshaua ute ut Labrador (Settlers) kaishinikatishuntshi "kablunangajuit" ishinikateut ntshent assimeuts nenua akaneshaua eaissimeunikataht.
Pisse ntshent kablunangajuit akaneshaut tshinuemeut nenua aissimeua. Shashish nete pet akaneshaut uitshimeshipant nenua aissimeshkeua ntshent akaneshaut meshikaht ute shashish nene pupunnu etishtent 1800's kue nitshishk ute tauakue ashtashipant utishunakanuaua, kie ntuiuishipant pepunnitshi kie nutimesheshipant napinnitshi. Ntshent Kabluganjuit akaneshauts apu pipanpitshuakue uinua miam nenua etintshi tshitshue aissimeua muk tashipant nete naneu euashant nte uinipekunu kassinu nte et eshuashant naneu et uinipekut tashipant nte pet mamit itetshe Nent (Nain).
Nenua tepenimat LIA aissimeua, tshekat kassinu tetaut etishintshi tanua nete naneu et eishinaneuiant uinipekunu Labrador pitet etatinnitshi eiapishashintshi utenau, Uinuat (rigolet), Makkovik, postville, Upitent (Hopedale), mak Nent (Nain); eku ntshent kutakat nte taut Happy Valley-Goose Bay, North West river, mak Mud Lake. Neta matshetit ntshent tshitshue aissimeuts (tshikass aissimeuts) neta Nent (Nain) mak neta Hopedale. Kablunangajuit akaneshaut tetaut mak aissimeuts neta etaht uinuau tshitshue nta ut Hopedale nte mak pet mamit itetshe.
Neme ishinikateu (The Upper Lake Melville region), nenua uitakanua utenaua Happy Valley- Goose Bay, North West River, Mud Lake. Ne nikan meshat utenau Happy Valley-Goose Bay, tutakanipant ume utenau menikanit mak kanetshinet katipeitsheht uetinimuakue nta tshetshi tutakannit ashimakanishiussinu. Ne uet tutakanikue ne ashimakanishiuassi ntashi, tshetshi tueuit nta kapimpinnit nete eshpintaui kanitupunnanunit nene pupunnu etushtent 1940's, eiautaunakanit kanitupuenishits kie tukat tshekuan eiautautakant nete netupunnanut eku eshk apashtapant ntshent menikanit (Americans) at katshi tshishintupunnanunit (World War 11) nenu ashimakanishiussinu nasht nene patush nekatakau pupunnu etishtent 1990. Eku anutshish apu apashtakant ne ashimakanishiussi eshpish eka nitupunnanut eku muk itapishtakannu ne ashimakanishiuassi muk etshishkutamashuatshanut ntshent katshipenishissit katipataushits kapipampinnit nte ut katak kassinu eitakaneshauit ashimakanishits apashtaut nenu ashimakanishiussinu. Ekuta nta tshetshiue uet tshi mishkakau akaneshaut atusseunna ntshent kassinu nte ut naneu uinipekut utenau uetshiht.

Nasht ueshkat etshitshipannanut etutakant ne ashimakanishiuassi mitshet tshekuan mishkutshipannipan ute Labrador eukuan nasht ueshkat atusseun meshat tshitshipantakanipant nte Labrador kie eukuannu ntshent auentshent nasht ueshkat tshessentakau nenu atusseunnu tshashikuakanit shunianu ntshent kaitusseht natakam akeneshaut. Eukuannu meshte mishkutshipannit nenu eishi pikassiutishuht ntshent akneshaut etshishikuakannit shunianu eukuannu nenu uet mitshet akeneshaut pitshitinakau nenu kaishtaht utishunakanuaua mak enituitishuht nte nutshimit, eku mitshet akaneshaut nte ut Labrador atisseut kue uitshikashuht nete tsheatusseakanit.
Eshk eka tutakant ne ashimakanishiu assi, Labrador akaneshaut muk ishipakassitishupant muk eashtaht utashunakanuaua, kie kutshipantakanipan tshetshi tshitshipamntakant katshimikauakanit mishtukut muk apu tshi minupantakant. Eku katshi (Eighteenth Century) itishtet eku etauakue utshimaut (Hudson Bay Company) kaishinikatakanit shienimuakue utatautshuapuau nete North West River. Tshek aishkat kue tutakanikuentukuntshuap (The International Grenfell Association), kie kuet tutakanikue katshishkutamatsheutshiuap kie tshek ntukuantshuap emishat kue tutakanikue.
Ekuta nantam niatashtukushueuakue innu nte uetuteht nutshimit, North West River nta etauatsheuakue ushikamuaua innut kie ntukuntshuapinu nenu etikunnit eukuannu nenu uet minuentamuakue, eku ne pupun etishtet 1950's mitshet tshekuannu tutakkushipant ntshent innut tshetshi mitshimushinit nta utenat. Nenu uet mitshimushinuakue innut nte utenat, akushunnu (TB) kaishinikatet takuannishipan, mak tshiusheutshimaua itikushipant tshetshi tshishkutamashuntshi utuassimuaua, mak nenu etutakannitshi uitshuaua eukuannu nenu uet ntshishk mitshimushinuakue innut nta utenat eukuan ne anutshish keishinikateua utenau Sheshatshiu.
Nashukupinishipan ne etutet upiuau shuniau mak ne akamississit tshisheutshimau patshet nte Canada tshisheutshimaua manakant nenu kaishinakannitshi auennua. Mak nenu etutakuakue ntshent innut tshetshi mitshimushinit nta utenat nenu kaishimakannit auentshe, mak auass shunianu, mak tshishenniu shunianu, eukuannu nenu etutakuakue innut tshetshi mitshimushinit nta utenat tshetshi eka minuat kushpiht nte nutshimit eukuannu nenu nitshishk nekatamuakue nene ueshkat kaishinniuit nte nutshimit.
Labrador nenimeu et naneu uinipekut ekute nte etakuaki utenaua etaht aissimeuts Nent (Nain), Hopedale, Makkovik, Postville, mak Uinuat (Rigolet), eku nete innut etaht Utshimassit (Davis Inlet). Apu shuk mishte shashish takunikue ume utenau nene pupun etushtet 1950's eukuannu nene etauakue innut nta utenat tshemitshimushinit miam peikuan innut Sheshatshiu katuakue eukuannu nenu mashkutshipinikuht nemenu shashish kaishinniuakue innut nte nutshimit. Eku ntshent innut apu minuatak nta minishtukut etakuannit nenu utenamuau mak eshpish eka takuannit tshetshi apashtaht nenu tshekuannu eukuannu nenu uet minikuht tshisheutshimaua shunianu tshetshi atutsheht ntshent innut tshetshi tutakannit nenu utenamuau nte eiat nete tshishtikamukut itetshe. Nete tshika tutakannu nenu utenamuau Sango pond kaishinikatent. Ettu nenua kutaka utenaua tshishenniuimikana nete nenimeu ntshent tutamushipant Moravian kauapukushits ua mamunaht nenua aissimeua tshetshi mamu tantshi nte utenat mishte shashish nene tutamushipant umenu.

Labrador aissimeuts nte ut tshinuetamushipant nekan mishte shashish peikutshishemitashumitunnu epunnitshe (1000) eshpish taht ntshent aissimeua (Thule) aissimeuts ishinika takanishipant nete etauakue nasht nete katshishinnit nenimeu kie kue takushinuakue ute Labrador aishkat nte put (fifteenth Century) etishtent pupunnu. Nete eshkumushepiant nte etauakue shakunnitshi mak napinnitshi tshetshi ntuitishuht atshukua mak mishte mekua, kie shishipa uaunnua tshetshi mautaht tshemitshit. Eku eiakuanipinnitshi mak uipat tekuatshinnitshi nte natikam nutshimit ntuitishushipant atikua tshetshi nipiaht tshetshi mitshut mak tshetshi tshishuashpishuatsheht atikuiana. Eku tekuatshinnitshi mak pepunnitshi nte tashipant assiutshuapit nte pessish naneu uinipekut tshetshi ntuitishuht atshukua mak ueuepitshua pepunnitshi.

Nenu matshetintshi shushashueia mak utshashumekua nte napinnitshi nte et naneu uinipekut eukuannu nenu uet tauakue ntshent (Moravian Missionaries) tshetshi ut uapamat nenua aissimeua. Nasht nishtam etshimitaht uteimieutshuapuau ntshent (Moravians) kauapukueshits nete Nent (Nain) pupunnu etishtent 1771, tshek nte aishkat kuemitshetutauakue uteimieutshuapuaua kassinu nte naneu uinipekut et ketshemitashipant uteimieutshuapuaua tshek kutuass tatinnishipani nenua uteimieutshuapuaua. Tsehk tshitshue kue minuatamuakue ntshent aissimeut nenu akaneshau apitshitauna kie ntshent kauapukueshits kue minishkamuauakue nenua kutaka akaneshau ataunnua. Tshek ntshent aissimeut kue katshiuakue tshetshi atauatsheht nenua aueshisha kie kue nikatamuakue nene shashish kaishinniuit aissimeut. Eku eshk aishkat kue tauakue minuat ataunnut eukuant ntshent utshimaut Hudson Bay Company kaishinikatakanit eku ettu kue mishakue eatauatshanut ne aueshish shuniau. Eku eukuannu nenu etutakut ntshent aissimeut tshetshi nikatakau nene shashish kaishi inniuit.
Eku nte aishkat minuat kue tutamuakue atautshuapinu nte Emesh kaishinikatet kie kue tutamuakue utaimieutshuapuau mak utenanu nta pessish Emesha, Zoar ishinikateshipan ne utenau nte itetshe namun Emesha. Apu shuk minekash tananukue nta utenat muk shash tshitshue nanatam takushinishepant innut nte utenat muk mitshet nipishapant akushunnu tutakushapant mak mitshet kuakiteshipant kie ekute nete nekuashkatakanuakue ntshent innut nepiht nta utenat. Anutshish ume tshashikat apu taht nte utshimaut Hudson Bay Company nete nenimeu Labrador minuat kie ntshent kauapukueshits apu ishpish shutshit tshetshi mishte utshimauit minuat nene ueshkat kaishpish shutshiht muk eshk taut nete utenaua etakunnitshi nenimeu aissimeua etantshi.
Eku eshpish pitshet ne akamississit nte Canada, mitshetut akaneshaut tekushinit nete nenimeu,tshetshi atusseht miam ntshent ntukunishishkueut, katshishkutamatsheht, tshisheutshimau ukupanima, mak kamakunueshits. Akamississit tshisheutshimau anutshish pimpantau nenua atautshiuapa nete kassinu nenimeu kie tshishikueu shunianu nenua ukupanima tipeikannu eshpish atussentshi. Tshek kue tshissentakau ntshent aissimeut nenu eishi pimpantakannit nenu tshisheutshimaunnu kie mitshetut shash meshtitshishkutamashuht ntshent aissimeut eku nenu pempantaht LIA aissimeut uet pimpiniakanit, kie shash tshissentamut tshetshi uinuau pimpannitishuht nasht uetshit.
Nte takuan ne Labrador nenim mak nte namun itetshe shiuaput uinipekut ut Canada, Mamit itetshet ut Baffin Island kaishinikatet nenim mak tshiuetint itetshe akamississit.
Nete itetshe eshkuat mamit itetshe Quebec eshkumishinateikant nta assiu mishinaikant nte itetshe namun Labrador uinipekut eshkuat.Ne nutam eshpishat assi ne Labrador tshekat nishtuau ishpishau ne eshpishat akamississit minishtuk. Ne assi Labrador tshekat kassinu nte assiniu ne (Canadian Shield) kaishinikatet. Ume eshinakuak ashini itentakanu tshetshi ishpish tshishenniuimikak (two billion years mak eshpish four billion years) eshpish tshishenniuimikannutshe itentakanu.
Neta Kaitushkanut
Kutunnu ashu nishuash (18,000) tatutshemitashumitunnuepunnutshe shashish peikuau nutam nte assit Labrador tashipan mishkumi. Ne mishkumi eshpish mishte tshishpitshit nutam nenua utshua takut ketshemishkamushipan ne mishkumi kie eukuan uet mishte papishitauakat nte assit mishkumi nenu itashkamushipan shashish itenimakanu. Kie eukuan ne uet mishte mitsheki nipia nte nutshimit mishkumi nenu itishkamushipan eshpish kukuanitauatshishkak nenu assinu kue takunikueni nenua nipia kie nipissa nta. Kutunnu etshemitashumitunnu epunnitshe (10,000) eshpish eka tat nana mishkumi ute assit. Eku ne eshpish apashut ne mishkumi kue ettu mishipiat ne nipi kie nenua shipua ne eiapashut mishkumi kue mishte mishipiat nipi kie ne nekau kue nte mamu itaputet eukuan ne anutshish uet mishte mishat nekau nte naneu kie nte uettautshi nenua shipua. Eku nenua anutshish shipua, nete itetshe eshikuatshi shiuaput, eshk katshe nantam uepaputeu ne nekau nte ut shipit.
Ktshi taht ne mishkumi nta assit Labrador apu tshi peikutau ititauakat ne assi. Nete itetshe ninemeu Labrador anutshish ishinikateu kaka mishtukut, Kigalapait, Kaumajet mak Torngat Utshua nenua eshpish ishpanitinatshi kutunnu ashu nishuass tatutshemitashumitunnu (meters) kaipishasht tipashkunikan nta ut shiuaput kie eukuannua nikan uet eishpanitinatshi utshua ute North America mamit itetshe kamishte ashiniutshi utshua (Rocky Mountains). Nte tetaut Labrador animinakun nete eshkutakutauakat, mishte kukuanitinaua utshua kie nete nasht eshkutinatshi utshua ekute nete eshpish kukuanitinatshi nenua utshua nte nutshimit. Nasht nete mishte nutshimit tetaut Labrador mishte tatukuau nte, kie mushuau pisse nete itesthe uinipekut eshkuat Labrador mak nta uet tshitishinateikant ne Quebec. Akamiuapishkua mak nte uinipekut itetshe mushuau net kassinu naneu uinipekut uash nete mamit itetshe Labrador.
Ninemeu itetshe Labrador miam ne itentakuan nete kamishte takat Artic eukuan eshitshishikat nete. Ne etentakuak eshitshishikat nte naneu uinipekut ninemeu Labrador nantam mettshishikau nte tekuatshiki mak pepuaki mishte nutin nantam kie mishte mishpun nantam nte uinipekut. Eku napiki apu shuk mishte nutik nantam. Eku eiat nte ishitshishikau nte nutshimit itetshe apu shuk kishkuak, kie tshetshi mishte nutik nantam kie apu ishpish tshipunpeshtak.
Nte pepuaki meshtetshishik Tshishe-pishum mak Epishinimishkueu kie eshpish ishkuatuepant tipeinutinan meshtetshishiki -20C nuash eshpish -23C. Eku nta meshte tshishitet napiki Upau-pishum mak Shetan-pishum kie eshpish tshishitet tipeinutinan +8C nuash eshpish +14C. Meshtetshishiki mak meshte tshishitetshi ne tipeinutinan utitshipinu nanikutini -40C mak +32C. Nte uinipekut naneu apu shuk meshte tshishik tante ne uet eka tshi mishte tshishik ne shiuapui emishte papant eku eiat nte itentakuan nte nutshimit ne eshitshishikat. Mishte minekash tau kun mak mishkumi nte shakunnitshi mak nuash nte eiakuanipinnitshi. Nte ninam itetsheiapiss ut utshua apu nta nte apashut ne kun kie mishkumi ishklanipunna apu nte kun nte utshit takut.
Ne eshpish tshishkaiatshuak pietshuaki nte uinipekut Labrador eukuaqn uet eiat itentakuak ne eshitshishikat nte nenimeu uinipekut, napiki nte tshitshue eiat etentakuak ne eshitshishikat eka tiatshi ne mishkumi. Ne epettshuak mishte tatshikamu nenipi (-17C nuash eshpish -30C), niaite ishitshuan ne shuuapui mamit itetshe nete uetshitshuak ut Hudson Strait. Ne tipeinuitinan eshpish tshishakamitet mak ne eshpish shiuakamit nipi nte Labrador pietshuuaki eukuan uet tshi mishkutshipant ne eshitshishikat mak kie matentakuan nta kassinu tshekuan eniuimikak nta nipit natikam kie nete taukam uinipekut Labrador. Eukuannu nenua uet tshi mitshut ntshent mintushissit nte shuuapuit.
Nana katshi minipant mishkumi katakue mishte shashish ute assit kutuass tatutshemitashumitunnu mak nishuash tatutshemitashumitunnu epunnutshe (6,000 - 8,000) eshpish minipant nana mishkumi eukuan ne uet tshi eititauakat assi kie nenua eititenatshi utshua mishkumi nenua eitashkamushipan shashish. Ntsent aueshishet uet tshi taht ute, katshi minipant nana mishkumi apu shuk mishte minekash kue ntautshinikue tshekuan ute assit miam mshkushua kie uapukuna kie kassinu tshekuan tshek kue tauakue aueshishet nte uetuteht etshishitent assit kue mishkakau ute tshetshi taht kie tshetshi mitshit mishkamut tshekuannu. Eku aishkat ne assi ussit kue nitautinikue kie ne nutshimiu nipi kue takunukue mak kue nitautshuakue nimeshet kie kassinu tshekuan nte eniuimikak nte nipit kie ne eshpish tshishitet nte assit kue ettu mitshetuakua aueshishet kie kassinu tshekuan kue nitautinikue.
Anutshish ume mishte mitshetu eishinakusht assit aueshish etat ute Labrador. Eku ne tshitshue menuapitasht aueshish eukuan ne atik. Ne Mushuau shipit (George River) attik nete eshkutat nasht nete mitshiteu eunishkueuiant umenu assinu (Ungava Peninsula) kie eukuan nikan uet mishte mitshetet mamu etat attik ute itetshe Ninem (North America). Kutakat eiat emamishitit aueshishet taut ute miam Mushkakishteushit mashk, mak meikan. Ne eishinakuak ne assi taut nta eiat kutakat eiapishissishit aueshishet miam ntshent uapishtan, atshikash, mishta push, shikush, kaak, uishuau atsheshu, pishu, amishk, ntshuk, nipiu apukushishet, kamikushit ushpishkunt apukushish, ashiniu apukushish, mak kamikuet anikutshash.

Labrador taut mitshetuiet eishinakushit pineshishet nte minashkuat etaht kie nete emushuant etaht miam ntshent shikat uapineut, keshkenitshishet uapineut, mishtukuneut innineut, pashpashteu, mak uishkitshan. Eku ntshent meamishishtit pineshishet ntshent katshi ut nipatuashuht tshekuannu, Nutshineueshu, mitshttshu, akushimesheu, uapikanu, mak ne kanipiat shishipa pineshish napinnitshi muk tau.
Kassinu nte labrador eshpish mishte mitsheki shipua, shipissa, nipissa, shakeikana, kassinu nte tau nimesh kie kassinu eishinakusht aueshish ne nipit etat. Ekute nte penemeshet nimesh nte shipit mamitshetuiet eishinakusht miam, nutshimiu matimek mak kukumess, utshashumek mak shushashuei. Apu shuk meshti mitshetet |eishinakusht shiship miam nete katak eshpish mitshetet muk taut eiat taut nishkit, innishipat, ushukut, kapishkunitshtipeshit, mak ashaueut.
Eku nte shiuaput uinipekut Labrador eishi nakushit nimeshet etaht unushuei, utshashumek, shushashuei, kauakashkushishit nimeshissat mak munapissimeshuats, eukuannu nenu uet mitshut ntshent mishte mitshet eishinakushit shiuaput shishipat napinnitshi, innishipat, kassinu eishinakushit shishipat mak nishkat. Mak kutaka tshiashkut kassinu eishinakushiht taut.
Mishte mamitshetuiet eishinakushit aueshishet ntshent shiuaput etaht atshukut mishte mekut, pupunatshukut, mak kassinu eishinikatakanit eishi nakushit atshukut nte uinipekut etat mak ntshent kuekuatshessit kassinu eishinakushit. Apu shuk mishte mitshetit ntshent mishtemekut muk neuiet eishinakushit mishtemekut taut mak ueuepitshu mak uapishk eiat tau nte uinipekut.
Shash mitshetuau eshpish nantutshissentakant eshpish mitshetupuna ne eishinakuak nte shuniat, akamississit mak Labrador eishi tshitapatakanu emishte mitshetet auen eka meshkak atusseunnu, kanutimeshanut muk atusseunetakuak mak kaishimakanit auentshent tshisheutshimau shuniau eukuan muk etishimunanut. Nenua pupunna etishtetshi 1900's mak 1990's, nte muk utshipanipan ne shuniau kanutameshanut mak nte Utauat tshisheutshimau eku nekaikant eku ne akamississit tshisheutshimau kue mishte mishiaitshet kie kue nutepant shunianu. Ne Akamississit mak Labrador eukuan nikan uet tshishtimatshit tshisheutshimau nte kassinu etishit tshisheutshimaut ute Canada.
Nete ut tshitshipanipan pupun etishtet 1993, nantam pet nashikupanu ne etishinanut ute akamississit eshukumpuna epushit ntshent akaneshaut nete niantu atusseht katak tshetshi mishkakau atusseunnu, kie shash nishupunna eshpish eka ishkuatuepant ne tshetshi pittepan shuniau ute akmississit tshetshi tutakantshi atusseunna. Ne akamississit tshisheutshimau nantutshissentamupant nenu tan eshpish kanuentakau auentshent shunianu, eku eishi mishkakau mishte nashukupinnu eshpish auen kauentaka shunianu, mishte nashukupannu eshpish auentshent atusseht, kie mishkut mishte ishkuatuepanu eshpish amimak tshekuan kie mishte mitshetu auen eka atusset.
Nishan muk eshinakuak tshetshi tutakantshi atusseunna eukuan ne kamuneikant ashini atusseun mak pimi kamishakkant eukuant muk ntshent tshetshi tutakau atusseunna tshetshi takuannitshi. Ettu eshpish mishitakant neme kamuneikant kakushikuak assikuman nete Labrador city mak Wabush, eukuan uet ettu tshitautakant ne kauishuuat shuniau, mak eukuan uet mishte nantuapatakant ne shuniau ashini nte Labrador. Neme Hibernia kanushtakant pimi shash pimpanu, eku neme Terra Nova Project kanushtakant pimi pitshenik tshika tshitshipantakanu tshetshi pukuneputakant ne pimi mak tsheatushkatet nta tsheut uteikant pimi neme itishtetshi pupun 1998. Mitshena nte kutaka pimi kanushtakant eshk tshetshitshipantakantshi, kie mishte ishinakuan tshetshi mishkakant pimi, kie eshk mishte minekash tshika nanituekannu ne pimi eukuan ne mishte minekash tshepimpant atusseun eshk nte pitetat tatunnu epunna nikan tsheishpish pimpantakant atusseun.
Ne Labrador eishinakuak nte shuniat
Anusthish ute labrador atusseunna nte muk uetshipantshi kamuneikant kamishkuat assikuman nete Labrador West, mak nete misshte paushtukut Churchill Falls uashtenimakanu uet pimpantakantshi. Neme ashimakanissiuassi Goose Bay eukuan eiat meshtemitshetintshi ukaitusseshima eukuan meshtuauitshiaushit atusseunna uet tshi takuannitshi ute Labrador, mak neme kanutameshanut eshk menupant eukuan eiat mishte matentakunupan etakuak atusseun kie put kau tshika minupanitshe ne unushuei kau mitshetitshi mak ntshent kutakat eishinakushit nimeshet nutshikuakantaui.
Ne etatishinanut ute Labrador apu auat tetaut tatishinanut nete akamississit mamu eshpish mitshetinanut kie mishte eiat ishinakuan etatishit auentshent etusseht. Ute Labrador akaneshaut nenua enishtintshi utenaua nta meshat atusseun (Labrador City/Wabush, Happy Goose Bay mak mishte Paushtukut (Churchill Falls) ekute nte menukaniuit kassinu auentshent kie mishte mitshetut auentshent etusseht kie minupinu shuniau epitepant nte utenat. Mishte mitshetut auentshent etusseht ntshent tshesheniutshentakushit; eku miamushtakantshi ne etatishit auentshent etusseht nte kassinu akamississit kue ettu mishat ne eshpish ishkuatuepant etatishit auentshent etusseht.
Nete nenimeu naneu uinipekut eishinakuak nta shuniat
Tshekat kassinu nete Labrador nenimeu naneu uinipekut shutshenimutamut tshisheutshimau shunianu.
Tshekat kassinu etashit kanipuit ntshent uetuassimit minakanut tshisheutshimau kaishimitunanunit. Minuat mak kue minikuht Utauat tshisheutshimaua ntshent aissimeut mak innut nenu shunianu tshetshi pimpantaht uinuau umishinaikantshuapuaua tshetshi ut pimpanitushuht.
Ntshent kueshpit eshk auentshent misheimut nenu eshpish kanuentakau shunianu entuitishuht, eshtaht utishunakanuaua, ekusheht, mak emautaht nenua uaua mak nenua kassinu eishinakunnitshi mina emautaht. Nutshimiu mitshim mautakanu kassnu eishinakusht aueshish atiik, atshuk, shishipat, mishtapush, kaak, mashk kakishteushit, shushashuei, utshashumek, nutshimiu matamek mak kutakat eishinakushit nimeshet.
Shashish nete ueshkat nutshimiumitshiminu muk ishimitshupant auentshent kie nenu eishimitshut 80% eshpish uiash mitshinanu nte kassinu utenat, eku muk anutshish apu shuk ne ishimitshunanut shashish kaishimitshunanut ne kassinu tshekuan eshpish mishkutshipant. Ne anutshish eshpish pimpant kassinu tshekuan eiapashtakant netuiunanutshi, mak ne aueshishet shash ui messiakanut usham mitshetut kanituiushit kue matentakuak nta kantuiunanut- auentshent netiutaui mishte katak tshika ntuiut mak ettu anutshish ishkupantakanu ne etutet tshekuan tshetshi eiakant ne tsheapashtakant netuiunanutshi.
Kassinu nte nenimeu naneu Labrador umenu ueshtuentamikuht auentshent eukuauannu nenu eshpish eka takuak atusseun tshetshi atusseht auentshent mak eshpish mitshek tshekuan eka menipunt eke etakuak atusseun. Enishit kassinu LIA mak Innu Nation unikaputaut nenu tsheuauitshikuht tshetshi ut tshitshipantaht atusseunna nenua miam eshinakuannitshi tshetshi minushkakuht nenu eishi iniuit. Neme kaui atutshanut nete ut Utshimassits mishte mitshetut auentshent meshkakau atusseunnu, muk napinnitshi atusseakanut nta utenat. Kassinu nte nenimeu uinipekut utenaua mishte kutshipintakanu tshetshi tutakantshi atusseunna tshetshi atusseht auentshent. Muk eshk ettu tshipatshi ishinakuan tshetshi tutakantshi atusseun tshetshi ettu mitshetit auentshent etusseht.

Eshpish ne pet tshi uitakant ne kamishkakant shiniau ashini neta Emesh, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) mishte mitshetuau uauitamueut kassinu auennua tshetshi petuaht tshetshi uauitamakuht nenu eka menuentamikuntshi nemenu tsheishi matentakunnit tshitshipantakanitshi kamuneikannit ashininu atusseunnu. Mak ntshent LIA aissimeut mak Innu Nation innut mak ntshent kanatutshissentakau kassinu tshekuannu mitshetuiet eishi kutshipantapant tshetsh katshitinakau nenu auennua eka menuentamikuantshi tshekuannu tshetshi ut uauitamakuht. Eku katshi mamunakau ntshent ashiniutshiamut (VBNC) nenu eshpish uauitamuakanit tshekuannu ekuta nta uetinakau tshetshi ut itishtaht nta umishinaikannuat (EIS). Eku ne kassinu tshekuan etshitapatakant, neme tshekuan eka menuentamiuiet tan tsheishi matentakuak ne kamuneikant ashini atusseun tshitshipantakantshi: tan tsheishi matentakuak nte kassinu assit, tsheishi matentakau kassinu auentshent, mak tsheishi matentakuak nte utenaua kassinu.
Ne atusseun nte tsheutshipant tsheut tshi matentakuak neme atushkatetshi kamuneikant ashini mak neme kaueueshtakant ashini pimpantakantshi mak neme tsheishpish nukuak eshpish pikueikant ne assi nta tsheatussanut, mak nenua uapukuna eshpish nitautshiki, mak ntshent aueshishets tshematentakau, mak nimeshet tshematentakau. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika mishte kutshipantaut tshetshi eka mishte pikueikannit nenu assinu neta atussanunitshi. Nta uatutakantshi nenua mitshuapa nenua tsheapashtakantshi nta tsheatussanut, nasht minu uauapatakanu nta tshetshimitakantshi nenua mitshuapa tshetshi eka ishikut ne nipi eshpish uinakamitakant nete Emesh Kauashats. Neme nipi euinakamit mak ne mitshapui tshika takuan tshetshi tutakant tshetshi eka ishikut nete eiat.
Ne kamuneikant ashini atusseun tshika mishte mitshen atusseun nta tsheut utshipant mak tshika mishte katshitinamut ntshent ataueutshimaut tsheut eiakannit tshekuannu tsheitapishtakant neta atussanutshi. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) itishtaut nenu umishinaikannuau tshetshi tutakau nasht tshetshi minu katshitinimintshi nenua kassinu utenaua nte pessish etakuannitshi nete tsheatussanunit. Tshika takuan tapue tsheishi mitshapant tshekuan neme eshpish minukaniunanut shuniau nte utenaua nta pessish etikuaki nte tsheatussanut, (VBNC) tshika kutshipantaut tshetshi tutakau tshetshi eka shuka anumat mishte mitshapanikut auentshent.
Kassinu aueshishets tsheishi matentakau mak nte shuniat tsheishi matentakuak ne kamuneikant ashini atusseun kassinu tshinuetamumikan kie mishte animitshentakuan. Pisse ne tshekuan tsheishi matentakuak nte ut kamuneikant ashini atusseunt animin tshetshi tshishat tshetshi nukuak, mak, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tapuetatishuht tshetshi tutakau tan tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan kie uipat eka minupantshi tshekuan tshika mishkutinikannu eishi pimpantakant ne tshekuan eka menipunt, tshetshi ut minu katshitinakant ne tshipa katshitinikanipan tshekuan mak ne tshekuan eka menupanbt uipat tshika tshitapatakanu tshetshi ueueshtakant.
Neme eishi nakuak ne assi neta tsheatussanut eukuan ne tsheut eka tshi shuk mishte pikueikant ne assi neta tshetutakant ne kamuneikant ashini atusseun. Ne shuniau ashini meshkakant apu shuk nta katak takuak ne eshpish papint ne pietshuaki shiuapui kie apu shuk mishte mitsheki shipissa nta miam tsheatussanut tshetshi ut ishikut ne njpi euinakamitakant nete shakaikant kie nete shiuaput. Nipissa nta pessish etakuaki mishte tamiua nenua kie tshishkatinaua nte uashka tshika tshi tutakanu tshetshi eka unuiaputet ne tshekuan kueshtukuak. neme tsheuepinikant nte tampekut nipit. Passe ne tshekuan tapue apu tshika tshi tutakant tshetshi eka nukuak neme eishi pikueikant, muk ntshent kamishte tshissentakau atusseunnu nenua etushkuaht ashiniutshimaua(VBNC) tshika kutshipintaut tshetshi tutakau tshetshi eka mishte tshikanakunnit nenu eshpish pikunikannit assinu. Eku mishkut tsheminupant tshetshi kau ishinakutakant ne assi kau kaishinakuak ueshkat eka pakueikant ne assi.
Kassinu ne tshekuan natautshik nte ut assit minuapitin tshetshi ut mitshut aueshishetsmak tshetshi ut tshishushimut ntshent aueshishets, kie eukuan uet eka mushtanauakat ne assi tshetshi eka nashukutauatshipant nekau kie tshetshi ut kutausthikut nipi, kie ekute nte uetshipant enitautshik ne tshishuk uet neniak kie ne nipi tshetshi ut minuakamit. Kie kassinu auentshent minuapatshieut nenua mishtukua tshetshi kutuatsheht, kie tshetshi tutuakanit pipeshtukut tshetshi ut tutakantshi mitshuapa, mak tshetshi ut ntukueitishut auen nta ut mishtukut; kie mina natautshikau tshetshi mitshinanutshi.
Tshekat nish ishpitentakuan (2%) ne tshekuan natautshik nta etakuak neta tsheatussanut nenu ashiniutshimaut tepentakau assinu muk minashkuau nta natautshik ne tshekuan. Uapukuna mak ne kassinu tshekuan natautshik nta assit tshika pikueikannu ne ueshkat tshitshipannanutshi eatussanut mak nete shash pimpantakanitshi ne kamuneikant ashini atusseun eukuan ne tsheishi nukuak ne eshpish nitautshik ne kassinu tshekuan nta ut assit. Apu shuk tshika mishte pikueikant ne assi tante apu shuk tshika mishte tutakantshi nenua utapan meshkanaua neta tsheatussanut kie apu tshika mishte pikueikant ne assi nta tshetshimitakantshi mitshuapa. Ekuta nta muk tshemishte pikuaikant ne assi nta ueshkat tshitshipinnanutshi eatussanut mak nete aishkat tshitshue pimpantakannitshi ne atusseun neta uiepanikant ne ashini mak ne nekau eka menapashtakant neta tsheuepinikant ekuta neta tshenipatakantshi nenua uapukuna kie kutak tshekuan natautshik nta ut assit neme nantam tsheishpish pimpantakant ne kamuneikant ashini atusseun.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) shash tshi itishinateimut nenu kamuneikannit ashininu atusseunnu tshetshi tutakau tshetshi eka mishte nipatakant ne kassinu eishi nitautshik ne tshekuan nta ut assit. Nasht metikat eueuetishutakant ne atusseun eukuan uet tshi minu shutakant tshetshi eka tutakant ne tshekuan nte pessish messekut. Eku tshishtakantshi ne ueshkat etutakant nta tsheatussanut, neme eshpish pikueikant assi pisse ne kau tshika ueueshinakutakanu kau tshetshi ishinakuak kaishinakuak ueshkat. Eku ne tshipeikantshi ne kamuneikant ashini atusseun, ashiniutshimaut (VBNC) tshika tutamuht kau tshetshi nitautshitakant kassinu tshekuan natautshik nta assit miam nenua uapukuna, mishkushua kie kassinu tshekuan natautshik nte assi.
Mitshetuiet eishinakushuat aueshishets etaht neta tsheatussanunit eshinakunni tshetshi ut minu nakatuapanakanit tshissenimakanipant etaht jatshi nantutshissentakannit nenu assinu neta tsheatussanunit. Uauinakanipant ntshent eishinakushit aueshishets neta etaht ntshent kantuiushits auentshent uauinepant, kie kasinuauentshent, kie tshisheutshimaut aueshisha kanakatuenimaht, kie ntshent nikan katshissentakau tshekuannu akaneshaut kanatutshissentakau tshekuannu kassinu eshk eka pikueikannit nenu assinu.
Atikut
Mushuau shipu (George River) atikut eukuan uanakant meshte ishpitentakushit aueshish. Atik eukuan tshitshue eishi mitshunanut kie eukuannu nenu tshistshue eishi inniuit innut mak aissimeut ute ut Labrador. Mushuau shipu atikut (George River), kaitshimakanit tshipa tatishut itakanut atikut 700,000 nuash eshpish 900,000 atikut nene pupun etishtet 1993, kie mishte katak eituteut ntshent atikut 700,000 km2 tatipashkunikan eshpish eituteht atikut nasht nete eshpish ituteut Hudson Bay nete tshiuetint itetshe mak nte mamit Labrador uinipekut itetshe. Nasht nte eminuant assinu uapitsheushkamukunu nenu eishi mitshut ne atik eukuannu nenu niantuapatakau mak nte eka tantshi tshetshi nipeikuht aueshisha tshetshi pinetikuht eukuannu nenu niantuapatakau, mak nte tshetshi eka nutshikakuht shitshimeua napinnitshi eukuannu nenu niantuapatakau ntshent atikut. Apu peikutau taht ntshent atikut nantam tshika pimuteut eukuannu nenu uet tshi minuniut kie eukuannu nenu uet tshi nitautshiaht utuassimuaua.

Mishte apissish (1%) eshpish tau nta ne Mushuau shipu (George River) atik nta tsheatussanunit pepunnitshi muk tekushin nta atik. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nantutshissenimeut nenua atikua tshetshi minu nishtutuaht tan eshpish apashtantshi nenu sinu nta tshetutakannit kamuneikannit ashininu atusseunnu. Nta niantutshissenimakant ne atik nishunuemikannua ashu nish tatinnua nte ut ishpimit ekunakant nat uet nakatuapamakant ne atik. Tshitapamakanu ne atik nte eitaht pepunnitshi, kie nenu eitutet ua pinetikutshi nete iteshte ninem mak nte tshiuetint etutet, mak tekushintshi mak eka tekushintshi nakatuapamakanu tante etutet ne atik.
Ntshent atikut tshika taut nta nanikutini miam pepunnitshi nta tsheatussanunit asshiniutshimaua (VBNC) tepentamintshi assinu, Ne kamuneikant ashini atusseun tshika ui tutakanu tshetshi eka pikunikant ne uapitsheushkamuk nenu matshit ne atik kie tshetshi mamashiakant ne atik nta miam tasthi etussanunit. Muk eshk nte mishte mishanu assinu tshetshi taht ne atik kie tshetshi mitshut ut tshek mamashikutaui nenu eshpish atussanunit neta kamuneikannit ashininu atusseunnu. Etatshi nte pepunnitshi ne atik nta pessish tsheatussanunit tshika nakatuapamakanu ne atik kie nenua eshpish pimpannitshi utapana tshika nakatuentakanu ne tshetshi eka tshipishkakut tshetshi pimutet nta miam kamuneikannit ashininu etussanunit nete tshetshi itutsht shakunnitshi eitahttshetshi pinetikut. Kassinu nenua atusseu tapana tshika nakatuentakanua tshetshi eka tshishipantakantshi ne miam teshkamutetshi ne atik neshkananu nete pessish tsheatussanunit.
Kakishteutshiht Mashkut
Kakishteushit mashk eukuan eiat meshti minuapitishit ntshent etashit aueshishets, eukuannua nenua aueshisha meshte ishpitenimaht Labrador innut. Kakishteushiht mashkut kassinu nte eitaut kie kassinu eishi mitshut enitautshinnit tshekuannu nte ut assit kie uiashinu aueshisha mak nimesha eishi mitshuht. Nenu ntshent ashiniutshimaut eishi nantutshissenimaht nenua mashkua, tshikamutakannu nta ukuiat ne mashk tshekuannu tshetshi ut petakunnit tshetshi tshissenimakannit nte eituteht kie nte eitaht ntshent kakishteushiht mashkuts. Eukuannu nenu eiapashtakannit tshetshi nitutuakanit ut mashkut, kie eukuannu nenu uet tshi
tshissenitakannit nte etakuannit uatishkuaua mitshet nte mishkakannua uatishkuaua nta Reid Brook epishitauakant kie tshitshue mitshetuht ntshent mashkut nte pessish tsheatussanunit.

Nasht nishumitashumitunueshitshent mashkut itenimakanut nta 400km2 eshpish tatipashkunikan nta uashka kamuneikant ashini tsheatussanut kie apu nasht kushtatshit ntshent mashkut kie nenu eshpish minatakau mitshiminu nte ut kapiminueshiutshuapit (VBNC) kaitussentshi kauitshintshi Anaktalak Bay mak neta Emesh (Voisey's Bay) nenu euepinikannit mitshiminu eukuannu nenu nushtaht ntshent mashkut. Tshetshi eka shuk mishte mitshetit tekushinit kaishteushits mashkut nete etikuannitshi mitshuapa, ashiniutshimaut (VBNC) kukuetshimepant nenua Labrador innua mak nenua kutaka auennua mentshissenimantshi mashkua tan tshipa tutuakannua nenua mashkua tshetshi eka takushinnitshi neta uatshinanunit. Ashiniutshimaut (VBNC) tutamut nenu tsheishi nakatuenimakanit ntshent mashkut tshetshi eka takushinit nete etakuannitshi mitshuapa.
Tshika ishinakuannu put tshetshi mamashikuht ntshent mashkut nte tataui uatishkuaut pepunnitshi nenu
pakukishauanuntshi ne tshitshipannanutshi eatussanut. Shsahs nta pitetat tatina ueshkakannitshi uatishkuaaua ntshent mashkut nta pessish tsheatussanunit kie tshika nikatamut nenua put uakaiakantaui. Eku nikatakaui nenua uatishkuaua eku ettu tsheka mitshetit nta tsheatussanunit ntshent mashkut.
Kakishteushit Mashkut Uatashkuaua Etakuannitshi
Eku ettu mitshenikaui nenua mitshuapa nta tsheatussanut kie ne ettu tshetshi eka uepinikannit nenu mitshiminu nte mushe, ettu apu tshika tshi mitshetit ntshent mashkut tshetshi takushinit nte etussanunit.
Pineshishets
Shishipit mak kassinu eishinakushit shiuapu pieneshishets mak kutakat eishinakushits shishipits miam ntshentnutshipaushtukushishet, mak ne tshetshek nantutshissenimakanipant nete niantutshissentakannit tshekuannu kassinu eshk eka pikueikannit nenu assinu. Apu shuk tshika mishte matentakau ntshent
pineshishets nenu atusseunnu pimpantakanitshi, kie apu tshika shuk mishte matentakushit tshetshi mishkutshipannit nenu eshpish mitshetit. Apishish muk tshika mishkutshipannu nenu eshpish apashtaht ntshent pineshishets nenu assinu ntshent nipan pineshishets. Apishish muk eiat tshika mishkutshipannu eshpish apashtaht nenu assinu ntshent nishkat neta Emesha (Voisey's Bay) m,ak ntshent nutshipaushtukueshishets nenu tshemamashikuht nenu uet pinapishkeikannit ashininu nekanu tsheuepinikannit neta nipit tampekut nipissit.
Shishipat Assiu-Mishiankan
Mishte mitshetut neta tsheatussanunit ntshent nutshipaushtukueshishets kie ekuta neta peniauet pessish neta missekut pessish. Eku ntshent pineshishets miamishishtit ntshent katshi nipatuatishuht tshekuanni miam ne mettshu apu tshika matentakau ntshent uinuau tshetshi mamashikuht nenu atusseunnu tshitshipantakannitshi.
Patush nte tshessikut tshekuan ishpantshi miam ne ishkuatetshi nte minashkuat kie mak nanutakantshi ne pimi nte assit kie mak nte nipit eku patush tshemishte matentakau ntshent pineshishets kie tshika untaut nta kataht nantam nta kaut mitshut nantam. Ashiniutshimaut (VBNC) shash kanuentamut nenu tsheishi tutakau tshek shissikut tshekuan ishpintshi tshetshi uenishk atushkatakant tshetshi eka mishte mishituepant.
Nipi mak nimeshets
Neta tshetakuak kamuneikant ashini atusseun takuna nta eiapishishtukuashitshi shipissa muk ne Reid Brook eukuan ettu meshishtukuat shipiss. Ekute nete kassinu niashipetshikut nipi ne eshpish apashut kun kie kutautshuku nete etashkapissipant ashini ne nipi. Neta tsheatussanut eshpish tshimuak napiki 800 mm eshpish patshitin nipi tshemuaki mak ne eshpish apashut kun shakuaki. Ne nipi nasht uapishkakimishu muk nanikutini pimaputeu ne euinakuak assi mak ne nitamuk tshekuan epiuaputet nte shipissit mak niakakuepantshi shipiss.
Mitshena nta nipissa, mak shipissa, mak missekua. Tshekat nenua kassinu nipissa taut nimeshet. Muk nenua miamishikamatshi nipia ekute nte etaht ntshent nimeshets miamishitit ntshent eshinakushit tshetshi muakannit. Aput tat nte shiuapui nimeshet miam ushashuei nte eiapishikamashintshi nipissa apu tshi nte ishpanit usham niuashinua nenua shipissa. Eku ntshent kutakat eishinakushit nutshimiu-nimeshet etaht nta tsheatussanunit shipissit matimekussit, atikamek, mak kukimess, mak makatsheut, mak kaushkanushit.
Nipi Katushkapatakant Uet Utinikant
Reid Brook nenu shipissinu eukuannu nenu muk katshi niteipant ne shushashuei neta pessish tsheatussanunit, ashiniutshimaut (VBNC) atshimepant nenua shushashueia eshpish niteipannitshi nenu shipissinu 1000 nuash eshpish 2000 eshpish atshimeut nenua nimesha. Tshikamutakannu nenu tshekuannu ne nimeshtshetshi petakusht tshetshi tshissenimakant nete eishpant ne nimesh kie nenu penemeshitshi ne nimesh kau nete maipannu nenu tshi pissinu nete mak uet uinupant Ikadlivik Brook, kutakanu nenu shipissinu nte itesthe tshiuetint. Eku ne shushashuei apu niteipant nenua kutaka shipissa muk nenu Reid Brook mak nenua kutaka miamishishtukuantshi shipua eukuannua nenua neteipant ne shushashuei. Tshikamutakannu nta tshekuannu ne nimesh tshetshi nantutshissenimakant tante nte eishpant ne nimesh shushashuei muk nenu Reid Brook shipissinu niteipannu kie apu niteipant nete Camp Brook mak nenua kutaka eiapishishtukuashintshi shipissa neta pessish tsheatussanunit Ovoid.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) itishtaut neta umishinaikanuat tsheishi nakatuenimaht nenua nutshimiu nimesha kie nta etantshi nenua nimesha tshika nakatuentamut tshetshi eka uinakutakannit. Mak nenua nipissa tshetakuaki ne nipi eshpish amuessenipet amienua nenua tshitshue nipissa akaneshau nenua tutam tshetshi takuannitshi nipissa kie tshika kussinitakannu ne nipi tshetshi eka ishikut nete shipissit tshetshi eka mamashikut ne matimek mak ne shushashuei neta penemeshet shipissit tshetshi eka itaputent nte euinakunnit tshekuannu.

Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika natipishrtueut nenua katshitimeshentshi tshetshi uauitakau nenu tan tshipa tutakanu neta nimesh katat nipissit neta tsheuepinikant ne uet piuapishkeikant ashini nekau mak ne eka menapishtakant ashini tsheuepinikant. Mak nete tutakantshi ne pakupeutshikan neta Edward's Cove tshikaui tutakannu eiat tshetshi tshitapatakant tan tsheishi matentak nenu nimesh nte nipit neta atussanutshi.
Atut put shuka mishte mishau tshetshiishpish ueueshtakannit nta tshipa tau ne nimesh, muk put eishinakunnitshe tshetshi tutakannit tshetshi niteipant nenua eiapishishtukuashintshi shipissa ne shiuapui nimesh. Ne eshk eka tutakant ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika uapameut nenua katshitimeshentshi (DFO) mak nenua kutaka tepentamintshi nenu atusseunnu.
Ntshent ashiniutshimaut minu nakatuentamut nenu kaitukuht nenua aissimeua (LIA) mak nenua Innu Nationa nenu tshipa ishipimpantakanua nenua ishkuteu-uta nte peunnitshi tshetshi pimpannitshi nte mishkumit. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) ui tutamut tshetshi pimpantaht nenua ishkuteu-uta nte mishkumit pepunnitshi nte miam kamuneikant ashini atussanuntshi. Tshika tutakanu tshetshi metikatshipantakant ne atusseun tshetshi tshitapatakantshi nenua tshekuanna eshpish uauitamakuht nenua auenua mak tshetshi tshitapatakannit nenu eshpish apashtaht nenu mishkuminu tshetshi ut nituitishuht ntshent auentshent nete etaht utenaua pessish tsheatussanunit. Tsheishi nakanuentakant ne tsheishi pimpantakantshi nenua ishkuteu-uta nte pepuaki patush tsheshpikatiki mak shakuaki ekuta nta tsheka pimpantakantshi nenua ishkuetu-uta tshetshi nutatshukueht auntshent.
Tsheishpintshi Ishkuetu-uta
Tshika nantutshissentakanu tan tshetutakut nenu ne atik nenua pimpannitshi ishkuteu-uta mak ne atshukut nte shakunnitshi. Eku minuat, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika tutamut nenu tsheut petakutaht nenu miam pempannitshi ishkuteu-uta tshetshi tshissentamintshi nenua auenua tshepapinnitshi nenua ishkuteu-uta. Neme eshpish tshissentakant shash eishpintshi nenua ishkuteu-uta nete nenimeu itetshe pepuaki pempintakantshi, ashiniutshimaut (VBNC) tapuetamut nenu apu ishpish itentakuak tshetshi pimpantakantshi ishkuteu-uta nte pepuaki ute. Tshipa minuau tapue tshetshi petautakant pepuaki neta Nent nenu tshekuannu eishi nutepannit.
Eshpish Mishauekutint Mishkumi
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tapuetamut nenu eishi uitamakuht nenua aissimeua (LIA) mak nenua Innu Nationa.
Nemenu eka menuentamikuht eishi uauitakannit nenu kamuneikannit ashininu atusseun ntshent Labrador aissimeut mak innut nenu kushtamuht tshetshi mamashikuht nte ut eishi inniuit kie tshetshi mishte pikunikannit nenu utassiuau. Utshent Labrador innut mak aissimeut nenu eishi inniuit ishpitentamut eshk kie minashtaut nenu utassiuau, eukuannu nenu uet ui minu nakatuentakau nenu utassiuau mak nenua uinipekunu mak nenua kassinu aueshisha nte etantshi utassiuat.
Ntshent eishi inniuit aissimeut ute Labrador nashueut nenua aueshisha eitutentshi tshetshi nipiat. Kie nenu eitentakunnit nte shiuaput mishkumia miam ne shukuaki eiatshitshi ne mishkumi ekuta nta nutatshikuet tshitshue, kie nenua kutaka aueshisha eishi nituitishuht napinnitshi kie mak tekuatshinnitshi.
Shiuaput Aueshishet Assiu-mishinaikan
Ntshent Labrador innut mishte ishpitentamut nenu eishi inniuit nenu kueshpit nte nutshimit tekuatshinnitshi. Eukuan eishi tapuetatishut ne innu nte nutshimit tshetshi tat minuenimitishu nte etatshi nutshimit kie mishte eiat nte itenimitishu nte nutshimit makat nte etenimitishut nte etatshi utenat; tshetshi minu nituitishut mak tshetshi ishpitentak nenu utassi nte nutshimit. Nenu eishi tshitapamitishu ne innu miam ne uin nenu nakatuapatam nenu assinu, kie nenua kassinu aueshisha tshetshi nakatuenimat kie eukuannu nenu uet tshi kanuentak kie mak uet tshi mitshiminak nenu eishi inniut.
Nenu tutakut shunianu ntshent innut eukuannu nenu mashkutshipitakuht tshetshi puntaht nenu kaishi inniuit shashish kaishi nituitishut eku shunianu anutshish apashtaut. Nene eshpish eka tantshi nenua unushuia nene etishtent pupunnu 1960's eukuannu nenu uet nutshikuaht nenua shushashueia mak utshashumekua tshek minuat kuet eka taht nimeshit nene etishtet pupun 1980's. Minuat kuet nashukupant ne atshukuiant etutuakanit eatauatshanuit eukuant ntshent akaneshaut etutakau nenu tshetshi nashukupannitshi atshukuianan etutuakannitshi ntshent kakushtitsheht atshukua tshetshi nipiakannitshi. Kie neme eshpish eka tat ne aueshish nte kassinu mak ne eshpish nashukupant etutuakant eatauatshanut aueshish ushikeia eukuannu nenu uet eka ashtat auentshent utishunakannuaua minuat shash nishunnuepuna eshpish puntakant ne eashtakantshi tishunakana ute nenimeu itetshe.
Kie ne kassinu tshekuan eshpish mishte mishkutshipant eishi tutakant ne kassinu tshekuan eukuan ne uet eka ahstakantshi tishunakana minuat. Nenua katshipeishintshi-uta, pupun-tapanissa, mak nenua anutshish eishi nakuaki passikana eukuannua nenua tshitshue eiapashtaht ntshent kantuiuit anutshish muk usham animina tshetshi eiakantshi kie tshetshi nakatuentakantshi. Eku muk ntshent auentshent ueshuniamit katshi eiat nenua tshekuanna netuiutaui.
Ntshent Labrador innut mak ntshent aissimeut mishte mitshennu tshekuannu netshishkakuht tshetshi nashakau nenu shashihs kaishi inniuit shashish. Minuat mishte mishanu nenu tshekuannu eka menipunikuht nte utenat etaht eukuannu nenu shunianu etutakuht eshpish mishte pittepannit nte utenamuat. At tapue minuau tshetshi ut ishipikashut auen nte ut shuniat nte utenat etaht, muk eshk apu tshi ishpinnit shunianu tshetshi eiat nenua pupun-tapanissa, mak passikana, mak ututuaua. Mak nenu kutakanu tshekuannu meshte mishkutshipitikuht ntshent Labrador aissimeut mak innut, eukuannu nenu kaishetshimakannitshi eukuannu nenu uet tshi mishkutshipannit nenu eishi inniuit.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tutamut tshetshi atussentshi auennua nete kamuneikannit ashininu mak eiua tshetshi takuannit tshetshi ut nashakau ntshent innut mak assimeut nenu shashish kaishi inniuit katshi atussetaui. Nishuminashtakana tshika ishpish atusseiakanut auentshent mak nishuminashtakana tshika ishpish pitshitinakanut tshetshi kanuentakau tipeikannu tshetshi nituitishuht nte nutshimit katshi atussetaui. Mak nenu tshika tutakanu tshetshi takuak nutshimiu mitshim nete tsheatussanut mak tshika tshishkutamuakannut ntshent kassinu kaitusseht tshetshi nishtuapakau nenu innua eishi inniuintshi, tshetshi ut uitshikuht ntshent Labrador Innut mak aissimeut.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) minu nishtutamut shash nenu eishi shitshinnitshi nte ut assit kie nenu eshpish ishpitentamintshi nenu utassinu nenua Labrador innua mak aissimeuakie tan eishi tshitapamitishut nte utassit innu. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) uitshiatussemepant nenua Labrador innua mak aissimeua tshetshi mamushtauaht nenueishi tshissentamintshi tshekuannu. Nenua Labrador innua mak aissimeua utshissentamunnu eishi tshissenimantshi aueshisha mak nenua assinu eishi tshissentamintshi, kie nenu shiuapunu, mak nenu tshishukunu eishi tshishkant. Eku emamushtakant ne eishi tshissentakau ntshent innut mak aissimeut mak kutakat auentshent eukuan ne tsheuauitshiuet neme ueuetishutakantshi kamuneikant ashini atusseun tan tsheishi matentakuak kie ueuetishutakantshi ne atusseun tan tsheishi nakutakant kie tan tsheishi pimpantakant ne kamuneikant ashini atusseun.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nenua Innu Nationa mak nenua LIA, katipan shunianu tshetshi tutamintshi kanantutshissentakant tshekuan tshetshi mishinateikannit Labrador innut mak aissimeut nenu tshekuannu eka menushkakuht mak nenu eishi tshissentakau tshekuannu. Aissimeut uinuau shash tshishtapant nenu umishinaikannuau kaishpish nantutshissentakau tshekuannu kie shash neta takuannu mishinaikant EIS kaishinikatet katutakant mishinaikan. Eku ntshent uinuau Innu Nation eshk apu tshishtaht nenu unishinaikannuau kie eshk atushkatamut kie tshika itishinamut nenu umishinaikannuau nete kanantutshissentamintshi kasinu tshekuannu tshishtataui nenu umishinaikannua. Shash muk tshi tutakanu ne innu eishi nikatak nenu assinu kie shash tshi piteikannu ne mishinaikan neta EIS mishinai.
Innut mak aissimeut mishte ishpitentamut nenu mishte shashish katauakue kie nenu eshpish tshissenimakanit eitapishtauakue nenu utassiuau shashish nete pet. Uauitshiepant ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nenua Labrador innua mak aissimeua tshetshi nantutshissentamintshi nenu shashish kapet eishiniuntshi innua mak aissimeuane tutakanipan kanantunimiakanit mishte shashish tshiashinnuat katauakue shashish tutakanipan ume nene pupun etishtet 1996. Tshishkutamuakanipant tshetshi atusseht nishunnu ashu kutuass auentshent nete Nent mak nete Utshimassits. Neme niantunimiakanit shashish pet innut katauakue neta pessish tshetutakant kamuneikant ashini atusseun, kie mishkakanipani nta etauakue shashish innut peik mitashumitunnu ashu nishunnu ashu pitetat tatueit nta mishkakanua etauakue shashish innut mak aissimeut, kie peik mishkakanu mishte shashsish etakaue innut, neutshemitashumitunnu epunnitshe eshpish tauakue innut itakanut. Neuiet nta mishkanuau etauakue shashish pet innut nta pessish tshetutakant ashini kamuneikant ashini atusseun peikumitashumitunnu epunnitshe eshpish taht itakanut. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika kutshipantaut tshetshi minapishtakannit nenu eshpish mishkakanit tshekuannu shashish pet innut katauakue utapitshitaunuauau. Ntshent ashiniutshimaut tshika tutamut tshetshi minu nakatuentakant nenu katauakue shashish innut pet tshetsh eka pikueikannit nta assinu minuat mishkakannitshi neta tsheatussanunit tshetutakant ne kamuneikant ashini atusseun.
Mishte shashish innut katauakue katipeikant assi
Atusseun eshpish mishte mishat ume tshika mishte matentakuan nte ut shuniat kie kassinu nte assit tshika matentakuan ute Labrador mak nete Akamississit mak nete kassinu Canada.
Nenu tshitshue uauitamupant ntshent auentshent nete nenimeu tsheka minupanuikuht tsheishi matentakau nenu atusseunnu tsheishi matentakau nta utussimuaua mak nte etaht utenat eishi pimpanitishuht. Uauitakanipant ne atusseun tsheishpish matentakuak kie ettu put minuat tshika ushtapanikuht nte utenat anutshish eshpish ushtapant nte utena. Ne kueshtakant tshetshi ishpint tshetshi eka shakutaht ntshent utenaua nenu eshpish mishte mishkutshipant kassinu tshekuan emishat atusseun tshatshipantakantshi nasht ueshkat eshk eka nita uapatakau ntshent auentshent nenu eishi nakunnit atusseunnu. Tshika takuannnu tapue tshetshi eishin nakuannit tshetshi eka minupinikuht nenu tshekuannu auentshent, muk tshika tutakanua atusseunna mitshetu mitashumitunnu kie minekash nenua tshika takuna atusseunna kie tshika mishte minukaniunanua kie neme eshpish minukaniunanut nte atussanutshi tshika minu uauitshikuht nenu tshetshi ettu eishi kanuentashuht ntshent auentshent tsheshtimatshit anutshish kie eka kanuentakau nenu atusseunnu anutshish.
Ntshent auentshent nenimeu ut tsheatusseht nete atussanunitshi kameneikannit ashininu tshika minuentamut kie tshika minu uauitshitishuht tshetshi pikassitishuht. Eukun muk tshetshi ut ettu minupanitishuht ntshent uetuassimit auentshent kie tshetshi ettu minunakuak nte utenat. Ntshent kaitusseht atussetaui nte kaitussanunit, 40% eshpish minekash tshika ishpish eka taut nete uitshiat ekuta nta muk tsheakueikuht ntshent uetuassimit auentshent nekatauataui utuassimuaua. Ntshent uetuassimit auentshent tshika ui nikanakaut nenu eshpish eka tantshi nenua unapemuaua nete atussentshi kaitussanunit mak mishkut minekassish tshika ishpish taut nta uitshuat petshitinakantaui uenipissish.
Ne kamuneikanta ashini atusseun tshika ushtapanikuht ntshent auentshent eka katshiuit nenu atusseunnu eka kanuentakau tshetshi tshishkutamuakanit nenu atusseunnu kie eka meshtetshishkutamashuht tshetshi ut nashakau nenua menuantshi atusseunna nete kaitussanunit. Muk eiat nenimeu auentshent nishtam tshika tshitapamakanut tshetshi minakanit atusseunna nete kamuneikannit ashininu atusseunnu. Neme etishtet IBAs mishinaikan, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nantam tshika uitshitussemeut nenua LIA mak nenua Innu Nationa tshetshi tshitapatakau nenu eishi ushtupantakant nete utenat nte ut kamuneikant ashini atusseun kie tshika kutshipantakanu tshetshi metikatshipantakant ne eshpish ushtupant tshekuan.
At kanipua kassinu nte Labrador eiatiat tshika eshpish matentakuan ne atusseun, muk Nent mak Happy Valley/Goose Bay eukuant tshitshue tshematentakau tsheishi mishkutshipannit tshekuannu nta et ueshkat tshitshipannitshi nenu kamuneikannit ashininu atusseunnu. Eku ne tshishtakantshi kaui atutshanut nta ut Utshimassits nete Natuashish, ntshent kaitusseht neta kaiatutshanunit tshika minupinut tshetshi nituapatakau nenu atusseunnu nete kamuneikannit ashininu. Kie nenu tshetshi mamu uitshitussemaht nenua kutaka tshetshi tshitshipantaht kutakanu atusseunnu nete tsheatussanunit kamuneikannit ashininu.
Mitshennu eishinakuannit uitshitunnu ua apashtaht ntsent auentshent nte utenat. Pisse ne tshekuan apu tshika shuk animak tshetshi tutakant tshetshi takuak miam ntshent tshetshi ettu mitshetit katshishkutamatshet mak ntshent nitukunishishkueut, muk pisse tshika animin tshetshi tutakant emamishat tshekuan miam, nenua utapan-meshkanaua, nipi tshetshi pimpantakant mak ne meapui tshetshi pimpantakant nte kassinu utenat, ettu animin eueuetishutakant eshk eka tutakant. Ne utenat uauitshitun tshetshi tutakant net kassinu utenat tshitshue animin ute akamississit tante usham aopu ishpish mitshetinanut nenua utenaua kie usham eiapishashua utenaua nte kassinu et naneu uinipekut etakuaki. Muk anu ettu animitshentakuan tshetshi tutakant utenat uauitshitun ute Labrador naneu et utenaua. Eku nete ettu animitshentakuan nenimeu naneu Labrador ne uet animitshentakuak ne eshinakuak eshpish ashiniut nte kassinu nte etakuaki nenua utenaua ute nenimeu naneu uinipekut.
Nene kautshimau-aiminanut tshetshi petuakanit auentshent etentakau nenu atusseunnu, uauitakanipan tshipa eishi matentakuan ne atusseun tshitshipantakantshi nte utenat uauitshitunt mak ne kassinu tshekuan emameshat, neta tshitshuie tshemishte matentakuak nenimeu etakuaki utenaua. Nenimeu nete apu shuk eishi takuak kasinu tshetshi eishinakuak uauitshitun miam nte eishi takuak uauitshitun nte kutaka utenaua nte Labrador mak nete Akamississit utenaua. Nenua utenaua nte nenimeu apu mitshetinanut mak apu mitsheki utapan-meshklanaua, kie usham tashtikatentakuan eshpish mishte ashiniut nte. Kie ne eshpish eka takuak atusseun nte utenat nenimeu anutshish ettu kue eishi nakuak tshetshi ui apashtaht ntshent auentshent nenu uauitshitunnu kie nenu emamishat tshekuannu tshetshi takuannit nte utenamuat. Eku eka takuaki ne kamuneikant ashini atusseun, ne eshpish eka eishi takuak kassinu eishinakuak uauitshitun nte utenat anutshish, apu shuk tshika mishte mishkutshipant tshekuan uipat, muk patush tshi katshitinakaui nenu utassiuau kaui katshitinakau Labrador Innut mak Aissimeut kaniutaui nenu shunianu eukuannu muk tshipa tshi ut tutamut tshetshi ettu kassinu eishi takuannit nte utanamuat.
Ne kamuneikant ashini atusseun meshte apishish tshika matentakuan nta nta utanat uauitshitunt mak nta ne tshekuan emamishat tshekuan nte utenat nete nenimeu naneu utenaua. Mishte apishish tshika apashtakanu ne pakupeutshikan neta Nent mak ne katueuit kapimpannit ne miam ueshkat tshitshipannanutshi etutakant neta tsheatussanut kie apishish tshika apashtakanua nenua kutaka katueuit kapimpannit nete kutaka utanaua nenimeu muk tshetshi ut petaunakanit kaitusseht miam tshitshipannanitshi uehskat eatussanut mak neme pimpantakantshi ne kamuneikant ashini atusseun. Apu tshika nasht kushk apashtakantshi utenat uauitshituna nenua utenaua nenimeu nantam tsheishpish takuak ne atusseun tshetshi eka mamashiakanit ntshent utenat auentshent nenu eiapashtaht nenua utenat uauitshituna miam nenua ntukuantshuapisssa nte utenat mak nenua kutaka emamishatshi uauitshituna nte utenat.
Kamuneikant ashini atusseun tshika matentakuan apishish nte utenat uauitshitunt muk apu tshika kushk matentakuak nte utenaua nenimeu. Neme eshpish pittepant nte utenat ne shiuniau neme eshpish minu kaniunanut nte kaitussanut kamuneikant ashini atusseun tshika mishte katshitaukuht ntshenty ataunnuat nte utenamuat. Nenua utenaua ettu tshika tutamut tshetshi takuan kassinu eishi nakuak uauitshitun nte utenat kie kutak tshekuan emamishat uauitshitun nte utanat ettu mitshetinanutshi nenua utenaua.
Ne kamuneikant ashini atusseun itentakanu tshetshi eshpish tutakantshi atusseunna mak tshetshi mamu eshpishtentakuak 28,000 mamu kaitusseht pupuna ute Labrador mak ute Akamississit kie tsheishpish meshtinikant ne shuniau $1.5 billion tshetshi tshishikuakanit kaitusseht. Nenu eshpish tshishikuakanit ntshent kaitusseht tshika matentakuan nta tshitshue tsheishpish mishte eiakant ne tshekuan nte ut ataueutshiuapit kie tshika matentamut ntshent ataunnuat tsheishpish mishte eiakant ne tshekua tsheapashtakant nete tsheatussanut. Neme tsheishpish eiakant ne tshekuan tsheapashtakant neta atussenutshi muk uinuau ntshent ataunnuat eshpish tshi utnimatakau nenu tshekuannu eukuan tsheishpish eiakannit nenu tshekuannu etauatsheht. Ne mamu eshpitentakunutshe tsheishpish tutakantshi atusseunna ute akamississit (32,000 person-years) mamu neme tsheishpish pimpantakant ne kamuneikant ashini atusseun kie tsheishpish pittepant ne shuniau ute akamississit $1.4 billion. Kassinu eatshitakantshi nenua atusseunna nta tsheutshipantshi kushk kie mak upime nenua atusseunna tsheka kushk utshipintshi nta kamuneikant ashini atusseun mamu eshpitentakun (80,000 person-years). Eku tsheispish meshtinikant ne shuniau mamu etshishikuakanit kaitusseht mak ne eshpish eiakant tshekuan tsheapashtakant nte atussanutshi ishpitentakuan mamu shuniau $4.2 billion. Tshitshue tshika mishte matentakuan ne shuniau nta (GDP). Ne kamuneikant ashini atusseun tsheishpish takuak, ne (GDP) keishinikateua tshekuannte shuniat tsheishpitentakuak mamu $11.6 billion.
Ute Labrador tsheishpish tutakantshi nenua atusseunna nta ut kamuneikant ashini atusseun tshitshipantakantshi 39,000 mamu eshpish auentshent atusseht tatupunna tshika ishpitentakuan mak ume tsheishpish meshtinikant ($1.9 billion) ne shuniau mamu etshishikuakanit kaitusseht mak mamu eshpish eiakant ne tshekuan tsheapashtakant neta atussanutshi. Ne tshitshipantakantshi ne kamuneikant ashini atusseun tshekat kassinu (87%) ute Labrador tshika tutakanua atusseunna.
Kushk uetshipant atusseun
Tsheishi mashituepantakant atussunna katipan eishi nakuaki
Nenua atusseunna nte ut kamuneikant ashini atusseun mak ne eishikaniunanut nta ut atusseunt kassinu nte tshika matentakuan ute Labrador. Nete tshemishte pittepantshi nenua atusseunna mak ne shuiniau nete itetshe nenimeu 21% tshika ishpish matentakuan neta Nent utenat. Eku ute euikuekimat ne Melville shakaikan etikuaki utenaua tsheishpish matentakuak ne tsheishpish pittepantshi atusseunna mak ne shiuniau 28% tshika ishpish matentakuan ne shuniau ute Happy Valley/Goose Bay utenat. Eku tshekat 4% tshika ishpish pittepanua atusseunna nete Labrador West utenat nte ut kamuneikant ashini atusseun.
Nte tshdpittepantshi atusseunna nete kassinu Labrador
Ueskat tshi tshipananutshi eatussanut mak nenua kutaka tshekuana tutakanikaui tshe ishpish tutakantshi atusseuna ute akamisisit mak ute Labrador mamu tshika ispitentakun espish atusanut 7,400 person-years, (ne isishuanu kutunueshit kaituset peikupuna eshpish atusset, tshipa isishueu akaneshau 100 person-years). Eku mamu espitentakuak tshe ishpish atusset auentshent mamu 3,700 person-years nasht kushk neta ut kamuneikant ashini atusseun, mak mamu eshpitentakua 1,900 person-years nte ut upime mak 1,800 person-years nte tshitshue upime itetshe tsheut tutakantshi atusseuna. Eku mamu ne shuniau tshe ishpish mestinikant mamu neta ut kamuneikant ashini atuseunt nete tshepitepant akamisisit ne shuniau $355 million.
Ussit takut assit kaut muneikant ashini tshitshapentshi tshika mista mitshena attusseuna kie tshaka mista matentakun nte Labrador. 21% kaituset tshikutinakanut nte ut Labrador nenemeu. 20% kaituset tshiku tinakanut nte ut Lake Melville utenaua. 18 % Kaituset tshikutinakanut nte ut Wabush.
Ne tshi tshipananutshi ussit takut assit kaut muneikant ashini tshe ispish mestinikant shuniau tshe tshishikuakanit ntshent kaitusset mamu ispitentakuan $1.1 billion ute tshe pittepant akamisisit mak ute Labrador mak mamu ispitentakuan 19,000 person-years espish atusseun. Nasht kusht tshe utshipant ne espish kaniuit kaitusset ne tshi tshipananutshi ussit takut kaut muneikant ashini ispitentakun ne shuniau $399 million, upime tshe ispishmestinikant nenua atusseuna ispitentakuan ne shuniau $314 million mak $185 million nenua tshitshue upime atusseuna tshetakuaki.
Tamishet kaut muneikant ashini eukun numat tshitshue tshe miste apastakant ne shuniau kie tshitshue tshika miste matentakuan nte kassinu akamisisit mak ute Labrador. Eku miam tshi tshipantakantshi ne tamishet kaut muneikant ashini tshe ispish mamu ispitentakuak atusseuna 53,000 person-years mak tshe ispish mestinikant ne shuniau etshishikuakanit kaitusset $2.7 billion. Eshukum punna tshe ispish atusseunut mamu eatshitakantshi ispitentakuan 3,300 person-years mak tshe ispish mestinikant ne shuniau tshetshi shikuakanit kaitusset $169 million.
Tsheishpish meshituepantakantshi atusseunna Ute Labrador - Ussit takut assit kaut
Mamu nte kassinu akamisisit mak ute Labrador tshe ispish atussenanut 17,000 person-years neta tamishet kaut muneikant ashini atusseun mak ne shuniau $902 million tshe ispish mestinikant kaitusset tshetshi shikuakanit. Ne upime tshe ushipantshi nenua atusseuna mak nte nasht tshitshue miste upime ettu tshika mitshena atusseuna tshetutakantshi. Mekuat ne pimpantakantshi tamishet kaut muneikant ashini tshika ispitentakuan espish 23,000 person-years mak tshe ispish mestinikant ne shuniau $1 billion tshe tshishikuakanit kaitusset. Nasht miste upime atusseuna tshe ispish tutakantshi 12,600 person-years.
Anutshish apu shuk miste mishat nenu tiakaukut ntshent ataunuat nete nenimeu utenaua, muk ne tshitshepantakantshi ne atusseun ettu tshika matentamut ntshent ataunuat nenu espish minukaniunanunit nete kaitussanut. Nent nenu espish pessish takuak nta tsheatussanut ekuta nta tshemiste matentakuak ne espish miste pittepant ne shuniau. Eku ntshent ataunuat ute euikuekimant Melville Shakaikannu eukun ntshent tshemiste takaukut itenimakanut tante ekute ute meste mitshekau nenua atautshuapa tshetshi ut eiakant ne tshekuan tsheapashtakant nete atussanutshi. Ueskat nta tshitshipananutshi etutakant neta tsheatussanut apu shuk tshikatshi miste katshitaukut ntshent ataunuat muk uenipisish. Neme patush tshitshue tshitshipananutshi emuneikant ne ashini atusseun eku patush tshitshue tshekatshitaukut ntshent ataunuat kie minekash tshika ispish matentamut nenu eiakanit tshekuanu. Neme espish miste pittepant nete ut kamuneikant ashini atusseunt espish miste minukaniunanut kie espish eiakant ne tshekuan tshetshi ut apashtakant nete kaitussanut itentakanu tshetshi kutakat mishikat ntshent ataunuat tshetshi tshitshipantat ute utatautshuapuaua ute itetshe euikuekamant Melville Shakeikan.
Ne kamuneikant ashini atusseun mitshetuiet nte tshika matentakun nta atusseunt mak nta ataunuat ukaitusseshimuaua ute itetshe euikuekimat Melville Shakaikan, mak nete Nent tshitshue tshematentakuak. Tshika mitshetut auentshent tshepitshitinakau utatusseunuaua tshetshi nituapatakau kutakanu atusseunu tshetshi ettu minukaniuit nete kamuneikanit ashininu kaitussanunit. Euku ntshent ataunuat ettu tshemiste mestinakau ushuniamuau tshetshi tshishikashut nenu etshishkutamuat nenua uetinat ushi kaitusseshintshi tshetshi atushkakut.
Neme tshe ispish takuak ne atusseun, tshisheutshimau tshe ispish tshishikuakant nenu shunianu $1.5 billion nenu katshishikuakant tshisheutshimau. Nasht kushk tsheut tshishikuakant tshisheutshimau nenu shunianu $1.2 billion mak nenu upime tshisheutshimau katshishikuakant shunianu $125 million mak nenu miste upime kaut tshishikuakant tshisheutshimau nenu shunianu $130 million. Eku mamu tshe ispish tshishikuakant ne tshisheutshimau nenu shunianu $797 million nenu miam pimpantakanitshi tamishet kaut muneikant ashini atusseun mak ne miam pimpantakantshi ne takut assit kaut muneikant ashini tshe ispish tshishikuakant ne tshisheutshimau nenu shunianu $649 million, mak $48 million miam pimpantakantshi ne atusseun tshe ispish tshishikuakant tshisheutshimau mak $2.6 million nete ui tshipeikannitshi nenu atusseunu tshe ispish tshishikuakant tshisheutshiamau. Ne akamisisit tshisheutshimau tshika ispish mautau nenu shunianu $170 million tshetshi tshishikuakanit ntshent ueshukueitishutaui kaitusset.

Tsheishi ueuetishutakant kassinu tshekuan shashish nete ut tshitshipannanuipan eshk nte mishte minekash tsheishpish muneikant ne ashini. Nenu uieuetishutakau ntshent ashiniutshimaut (VBNC) mishte minuanipan eishi uauitamakuht tshekuannu nenua kassinu auennua nte ut Labrador, mak nenua aissimeua LIA mak nenua Innu Natina, mak nete utinamupant katshi nantutshissentakant eshk eka tshitshipantakant tshekuan katutakant, nenu tan tshipa eishi nakatuentakanu kassinu tshekuan. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) eukuannu nenu eiapashtaht kaishpish uauitamakuht auenua nenu etutakau mishinaikannu tantsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan. Eukuannu nenu mishinaikannu eiapashtaht tshetshi tshissinupanikuht ntshent ashiniutshimaut (VBNC) etutakaui tan tsheishi pimpantakant tshekuan umishinaikannuau, tan tsheishi nakutakant tshekuan uenishinateikantshi ne atusseun, kie tan eishinakuaki atusseuakana tsheapashtakantshi, kie tan tsheishi ueuetishutakant ne kamuneikant ashini atusseun.
Kassinu tshekuan tsheishi nakatuentakant eishi ueuetishutakant uauitakanu tsheishi tshitshipantakant mak tshetutakant ne mishinaikan tan tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan (EMS) ishinikateu ne mishinaikan. Ume (EMS) mishinaikan tutakanu tshetshi apashtakant nta kaui tshitshipantakant ne kamuneikant/mak kaueueshtakant ashini neta tsheatusssanut. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) umishinaikannuau nenu tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan, eishi minuinniut auen, mak tshetshi eka ushukueitishut auen, eukuannu nenu ntshent ashiniutshimaut (VBNC) uet tshissentakushits eshpish tapuetatishuht nasht tshetshi minu nakatuentakau kassinu tshekuannu. Ne mishinaikan tshika tutakanu tsheishi pimpantakant atusseun eukuannu nenu kassinu kaitusseht tshiui nashakau tshetshi eka ushukueitishuht auentshent atussetaui mak eukuan ne nishtam tshitshue tsheui minu nakatuentakant. Kassinu ntshent kaitusseht tshikaui nakatuentamut tshetshi eka ushukueitishuht auentshe nte atussetaui mak ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tapuetatishuht tshetshi uauitshiaht auenua kassinu tshekuannu eianiminakuak tshekuan kie mak tshika tshi utineut nenua akaneshaua nikan katshissentamintshi tshekuannu.

Kaitusseht tshetshi tshishkutamuakanit pitima mak tshetshi tshissentakau eukuan ne eishi nutepant tshetshi ut tutakant ne mishinaikan tan tsheishi pimpantakant kie tan tshipa eishi tutakanu tshetshi ut minupant kassinu tshekuan. Nasht tshika minu tshishkutamuakanut ntshent kaitusseht nasht tshetshi minu nishtutakau nenu ashiniutshimaua (VBNC) nenu etishtent umishinaikannu tsheishi nakatuentakant tshekuan kie eshpish minuapitik tshetshi nashakant ne etishtet mishinaikan tshipa eishi tutakanu tshekuan. Neme tsheishi tshishkutamashunanut tshika takuan nta mishinaikant, kie tantatuau tshetshishkutamashunanut tshika uauitakanu nta mishinaikant.
Kassinu nenua katipan ishinakutakanua mishinaikanna neme tsheishi nakatuentakant tshekuan, tshetshi eka uinakutakant miam ne nipi mak ne tshishuk uet neniak. Mak nenua kutaka neme tsheishi nakatuentakant tshekuan (EPP) ishinikateua tshetshi ut apashtakantshi nta kanutishinenanut, ueshkat tshitshipannanutshi tutakantshi nta tsheatussanut, kie neme pimpantakantshi ne atusseun, mak tshipeikantshi ne kamuneikant ashini atusseun. Shissikut uenishk kaui katshenipinanut tsheishi tutakant shash tshi ueuetishutakanu mak shissikut mishte nanutakant pimi tsheishi tutakant uenishk tshetshi neikakant kie eukuan ne anutshish eapashtakant mishinaikan nte etussanut kanutishinenanut.
Tsheishi nakatuentakant tshekuan kassinu eishinakuak tsheitatussanut ne tshitshipantakantshi kamuneikant ashini atusseun kie ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nasht kushk tshikaui nashimut nenua etishtentshi tshisheutshimau mishinaikanna. Tshekuan nte nanutakantshi ne kueshtukuak tshika kushtinitakanu nte kassinu assit eishpint. Nasht tshetshi minu nishtutakauak tshika ui tutakanu neme tsheishi nakatuentakant tshekuan kie uipat ishinakuaki tshetshi mishtutishtakant nasht tshika ui tshinipinanu tshetshi mishkutishtakant mak nasht tshetshi minutshikauatentakuak.
Neme katutakant tsheishi nakatuentakant tshekuan, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshishtapant mitshutuau euapamaht auenua, enantutshissentakau tshekuannu mak emishinateikaunta nta mishinaikant nenu eishi mishkakau tshekuannu. Mitshet tshekuan kau papinu eshpish tshi tutakant. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) kutshipantaut tshetshi eka mishte pikunakau nenu assinu nta tsheatussanunit. Eukuannu nenu uet ui ishinakutaht nenu kamuneikannit ashininu atusseuntshetshi nasht apishish nukunatikushit nta tsheatussanunit kie apu ui mitshetutaht nta tsheuepinakau nenu tshekuannu tshetshieka uinakutakant ne assi shetshen nta kamuneikant ashini atusseun.
Ntshent ashiniutshimaut tshika ui tutamut tshetshi eka mamashiaht aueshisha. Tshika tutakanu tshetshi eka mamashiakant aueshish minu nakatuentakantshi ne kauepinikant, kie tshetshi eka menakutakant ne mitshim tshetshi ut minatak ne aueshish kie tshetshi eka mamashiakant ne atiik miam shakunnitshi pemutetshi. Mak ne kutak tshekuan nenu ashiniutshimaut (VBNC) tsheui minu nakatuentakau eukuannu nenu umishinaikanuau etishtent "tshetshi eka ntuiunanut mak tshetshi eka ashtakantshi tishunakana" eukuan tshetshi ut nakatuenimakanit aueshishet.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tsheitapishtaht nenu nipinu neta tshetshishtapautakant ne ashini mak neme eshpish pinapishkeikant ne ashini nekau tshetshishtapautakant eukuan ne tsheitapishtakant ne nipi. Neme nipi tsheishpish apashtakant nta kaueueshtakant ashini kaukau ne tshika apashtakanu nipi kie eshk eka uepinikant nete kau shiuaput pitima tshika neikakanu ne nipi eku patush tsheuepinikant nete shiuaput. Neme nipi eshpish ashuassinepet neta uet muneikant ashini nete tshika ishpantakanu neta nipissit tshetshi ashtiakampant eku patush tsheishpintakant nete tshitshue tsheneikakant ne nipi. Neta kueshtukuak ne nekau tsheuepinikant nipit mak neme tsheneikakant neme nipi nantam nenua tshika nantutshissentakannua. tshika taut ntshent kaitusseht tshenantutshissentakau nenua nipissa. Neme tsheishi nakatuentakant mishinaikanna (EPP) nantam tshika ntussentakanua tshetshi miam ishpintshi neme kaui ishpintakant mak tshika mishkutishtakanua uipat eka minupantshi tshekuan. Mak ntshent ashiniutshimaut (VBNC) kassinu kaitusseht tshika tshishkutamuakanut kie nasht tshika minu uauitamuakanut nenu tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan nta atussanutshi. Ntshent ashiniutshimaut nasht tapuetatishuht neme tshipeikantshi ne atusseun tshishatussanutshi mishte apishish tshika nukun eshpish pikunikant ne assi kie mishte apishish tshika matentakun. Ne assi kau tshetshi nitautshik tshika tuitakanu shash metinu tshika tshitshipannanu tshetshi nitautshitakant ne assi kau eshk eka tshipeikant ne atusseun eku mishkut tshetshi eka nitautshitakant ne assi nete nasht punnanutshi eatussanut tshipeikantshi ne atusseun. Neme tsheishi tutakant ne atusseun tshipeikantshi eukuan neme tsheapashtakant mishinaikan tshetshi tutakant ne assi kau tshetshi apashtaht nenu assinu ntshent aueshishet.
Ne kamuneikant ashini atusseun tshitshipantakantshi tshika mishte tutakanua nta atusseunna kie tshika mishte minutshishikuakanut kaitusseht kie tshika mishte pittepanu shuniau nte nenua utenat pessish etakuaki nta tsheatussanut. Ntshent innut mak aissimeut etusseht nta kamuneikannit ashininu atusseunnu tshika kanuentamut tshetshi tshishkutamatishuht tshetshi minushutakau nenu ushuniamuau.

Neme tshetutakant tshetshi mamishkutshiht ntshent kaitusseht eku mishkut tsheka tutakant uenau nta tsheatussanut nete ninemeu naneu uinipekut Labrador. Eukuan mishkut tshetshi ut mishte pittepan ne shuniau nte utenaua pessish eitikuaki nete tsheatussanut kamuneikant ashini atusseun. Kie ntshent kaitusseht uenipissish petshitinakantaui tshika kanuentamut tipeikannu tshetshi nituiuiht kie tshetshi natshikusheht nete tshauepintaui uitshuat.
Eku neta tataui kaitussanunit ntshent innut mak aissimeut tshika takuan tshetshi ut ishpitentakanit nenu eishi inniuit auentshent. Tshika takuna nenua mishinikanna tshetsitishtetshi tshetshi ishpitenimakant auen nenu eishi inniut kie tshetshi eka nikauakant auen tshetshi apashtat utaimun neta etussanunit kie tshika tutakanu tshetshi takuak nutshimiu mitshim nte mitshutshuapit.kutaka nenua mishinaikanna tshika itishteua tshetshi nakatuentakant tshetshi eka ushukueitishut auen, kie tshetshi tapishkut ishi minakant auen atusseunnu mak tshetshi eka uaushinuakant auen eukuan ne tsheminu nakatuentakant tshetshi eka ishinakuak nat atussanutshi.

Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nasht tapuetatishuht tshetshi tshitshipantaht tshetshi tshishkutamuakannitshi auenua atusseunnu nete uetshintshi utenat pessish tsheatussanunit tshetshi katshiuit auentshent nenua atusseunna tshetakuannitshi nete atussanuntshi. Tshika mishte pittepanu nte shuniau kie tshitshue tshika mishau tshetshi auen uetshit tshitshipantuatishut atusseunnu, muk uin nenu auen tshika tshissentam tanenu nenu eishi nakunnit atusseunnu ua nashak. Ntshent tepentakau utshimaut nenu kamuneikannt ashininu atusseunnu nasht tshika minu tshitapatamut nenu atusseunnu tshetshi eka mamashitaht nenu anutshish eishi pimptakannit tshekuannu net kassinu utenat. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nasht minutapuetatishuht tshetshi minu uauitamuaht tshekuannu kie tshetshi uauitshiaht kassinu ukaitusseshimuaua, nenua ataunnua uet eiat tshekuannu, aissimeua LIA, Innu Nationa, kie kassinu auenua nte uetshintshi pessish etakunnitshi utenaua nta tsheatussanunit, kie tshisheutshimaua mak kassinu auenua.

Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nasht tapuetatishuht tshetshi tshitshipantaht nenu kaui tutakannit Kamuneikant/ mak kaueueshtakant ashini atusseun neta Emesha kie nasht tshetshi minu nakatuentakant kassinu tshekuan kie nasht tshikaui minutakanu ne atusseun tshetshi eka mishte matentakuak ne tshitshipantakantshi kamuneikant ashini atusseun. Ume mishinaikan nenau uiauitakant Kanantutshissentakant tsheishi matentakuak atusseun (EIS) uauitakanu nta neme tshet eitatussanut neme tshitshipantakantshi ne kamuneikant ashini atusseun. Nta mishinaikant uauitakanu tsheishi matentakuak nte kassinu ne atusseun mak uauitakanu tan tsheishi tutakau ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshetshi ut metikatshipantakat neme eishi matentakuak nte kassinu ne kamuneikant ashini atusseun.

Nishuiet ne ishinakutakanu tshetshi ut nishtutakuak neme kanantutshissentakant kassinu tshekuan:
1. Tshetshi nasht minu uauitakant neme kamuneikant ashini atusseun kie tshetshiut uapatinakanit ntshent auentshent uetshimauit mak ntshent kassinu auentshent; mak
2. tshetshi uauitakant neme tsheishi matentakuak ne atusseun kie tshetshi uauitakant tan tsheishi tutakant tshetshi ut tshitshipant ne kamuneikant ashini atusseun tshetshi nasht kassinu tshekuan minupant.
Neme (EIS) mishinaikan katutakant kassinu neta utinikanu neme uieuetishutakant kamuneikant/mak kaueueshtakant ashini atusseun mak neta kanantutshissentakant eshk eka pikueikant assi eukuannu nenu uiauitshikuht ntshent ashiniutshimaut tshetshi ut minu nishtutatishuht nenu miam eishi nakunnit assinu neta Emesha mak tan tshipa ishimatentakuan ne Kamuneikant ashini atusseun.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) shash nenua tshi tshitapatamut nenua tshekuanna eka menuentamikuntshi auenua nenu uatshitshipantakannit kamuneikant ashini atusseunnu. Tshitapatamupant ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nenu kaitikuht auennua, eku kue ishiueuetishutakau nenu kamuneikannit ashininu tshetshi minu nakatuapatakant kassinu tshekuan kie tshetshi tutakant tshetshi metikatshipintakant neme tsheishi matentakuak ne atusseun. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tutamut umishinaikannuau nenu tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan kie nenu eishi pikassiutishuntshi auenua nete etantshi utenat pessish tsheatussanunit. Neme mishinaikan katutakant tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan, uauitakanu nta tshishi tutakant, kie neme tshetshishtinupaniuet tshetshi ut minu nakatuentakant ne assi.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nishtuapatamut nenu eshpish mishte itentakuak tshetshi matshiminikant nenu eishi inniut innut kie ui tutamut nasht tshetshi minu katshitinimintshi nenu tshekuannu innua mak aissimeua nenu nta tsheutshipannit nte ut kamuneikannit ashininu atussanuantshi. Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nantamtshika nitutueu nenua tepentamintshi nenu atusseunnu tshetshi ut minushutakant ne atusseun kamuneikant ashini kie tshetshi kie uinuau tshitapatakannit nenu eishi ntuentakau tshekuannu. Eshpish ne mamunikant innu utshissentamun mak akaneshau utshissntamun eukuan uet tshi ut tshissenimakant ne ushashuie eishpant mak ntshent kutakat nimeshet eishpanit. Ne eshpish takuak tsheishi nakatuentakant kassinu tshekuan nta mishinaikant, eukuan ne tsheapashtakant mishinaikan tshetshi nakatuentakant ne tshishuk uet neniak tshetshi eka mishte uinakutakant nta ut kamuneikant ashini atusseun tshetshi eka mishte piputenikant nta ut kaitussanut kie tshetshi eka nipatamikak ne eshpish piputet ne tshekuan natautshik nta assit, mak ne eshpish tshikauetakuak etitueuetakant neta etussanut eukuannu nenu tsheui tutakant tshetshi ut eka mamashikuht ntshent aueshishet nenu uatshitshipantakannit kamuneikannit ashininu atusseunnu. Eku nenu eshpish nukunatikuak ne kamuneikant ashini atusseun, ntshent etaht aueshishet nta pessish etussanunit apu tshika shuk mishte matentakau kie apu tshika ut akueikuht nenu atusseunnu mak ntshent Labrador innut mak aissimeut eshk nenu tshikatshi ut itapashtaut nenu assinu shashish pet kaitapashtauakue.

Utenat kamupinanut
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) eishi tshitapatamut nenu, mishinai kannu (EIS) tshetshi kassinu tshekuannu uauitakannit nenu tshipa uauitakannipan kaishpish nantutshissentakant kassinu tshekuan pet shash tshetshiut minuentamiakanit ntshent utshimaut tepentakau nenu atusseunnu. Neme kassinu tshekuan shash eshpish pet nantutshissentakant, kie neme eitishinateikant ne atusseun tsheishinakutakant, eukuannu nenu uiauitshikuht ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshetshi ut nikan tshissentakau nenu atusseunnu tan tsheishi matentakuak nte nikan. Neme mishinaikan (EIS) nasht minu uauitakanu ne atusseun tsheishpant kie tan tsheishi matentakuak nte assit nete aishkat. Kie nta mishinaikant uauitakanu neme tsheishi nakatuentakant ne kassinu tshekuan, eukuannu nenu tsheapashtaht ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tsheishi pimpantaht nenu kamuneikannit ashininu tsheishpish takuak ne atusseun.
Neta muk tshitshue tshekushtikuak ne kamuneikant ashini tshetshi mitshintukunut. Eku ne ashini kueshtukuak tshetshi mitshintukunut nte muk eishi menuat tshetshi uepinikant mak ne uet pinapishkeikant ashini nekau neme eka menapishtakant eukuan ne tsheuepinikant nete nipit tshetshi eka kassinu nte ishpint ne ekushtukuak tshetshi mitshintukunut. Eku neta tsheuepinikant Headwater Pond mak neta Ninem itetshe nipissit ne ashini mak ne nekau kueshtukuak tshetshi mitshintukunut. Eku nta nish nenua nipissa nimeshet tshika nipeikut nenu kakushtukunnit ashininu pikeshtueikannitshi. Eukuan muk tsheishi matentakuak ne ashini pikeshtueikantshi nta nipissit apu nte kutak tshika eishi matentakuak tshekuan. Apu tshika tshi unuiaputet nta ut Headwater Pond mak nta ut Nenimeu kauepiniukant ashini nipiss neme kueshtukuak tshekuan tshetshi itaputet nte mamit nete kutaka nipia kie apu tshika tshiut nipeikuht nimeshet nete mamit shipissit.

Tshitshipannanutshi eatussanut mak neme pimpantakatshi ne kamuneikant ashini atusseun tshika ishinakuan tapue tshetshi eka taht nta aueshishet nta kataht ueshkat nta atussanutshi nenu tsheishpish tipentak ne ashiniutshimau (VBNC). Muk shash tshi tutakanu neme mishinaikan tsheishi nakatuentakant ne kassinu tshekuan kie eukuan ne tsheishi pimpantakant tsheutshi eka mishte matentakuak nte kassinu assit.
Ashiniutshimaut (VBNC) nta tepentakau assini
Eku eukuan ume eishi pimpantakantshi eishi nakatuentakant ne kassinu tshekuan eukuan tsheutshi takuak ne tshekuan nta eishi takuak kassinu tshekuan tshetshi apashtaht ntshent auentshe anutshish kie nete nikan aishkat.
Eku ne kamuneikant ashini atusseun tshipeikantshi, kau tshika ishinakutakanu ne assi tshetshi ut kau taht nta aueshishet minuat. Eku ntshent auentshe nete nikan aishkat eshk tshika tshi apashtaut nenu assinu tshi tshipeikantshi ne atusseun. Neme muk natam nitshishk tsheishinakuak nta kaut muneikant ne ashini mak neme kakushtukuak ashini neta kauepinikant natam tshika takun nta nipit. Neme kaut nta muneikant ne ashini tshek nte eshpish minekash tshika shakassinepeu kie miam ne nipiss tshika ishinakuan tshek.

Nemenua nipissa neta uiepinikant ne kakushtukuak ashini nantam nenua tshika takuna muk neme nipi tshika mishkutshipannu eshinakuak. Muk nantam tshika ntutshissentakannua nenua nipissa etakamit kie tshika ui tutakanu tshetshi kau minuakamit ne nipi. Eku neme nekau ussit eshpish uepeikant kau ne tshika ui minuauakeikanu kie tshika nitautshitakanua nenua mishkushua mak assitshetshi nitautshik.

Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) eishi tapuetamut apu tshika tshi mishte mishat tsheishi mishkutshipant tshetshi eka minupant nenu eishi pimpanitishuht auentshent nta ut tsheishi matentakuak ne kamuneikant ashini atusseun. Muk uin tapue tshika ishinakunutshe put tshetshi eka minupant tshekuan nta ut nenu ashiniutshimaut (VBNC) ua eishi tutakau nenu eitishutakau nenua ishkuteu uta tshipa eishi pimpannua nenua tshepikuauat natikam mishkumia eka tshitapukuntshi, muk eiat ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nantam tshika uitshiatussemeut nenua tshisheutshimaua mak nenua utenaua nete nenimeu etakunnitshi tshetshi ut minushutakant nenua ishkuteu uta tante tshipa minuau anu tshetshi ut natakampantshi tshetshi eka mamishikuht auentshe nenu tsheapashtaht nenu mishkuminu tshetshi pimutet nte natikam naneu itetshe uinipekut.
Neme kutak tsheishi matentakuak ne eshpish pittepant nenua utenaua nete ninemeu itetshe Labrador ne shuniau nte ut kamuneikant ashini atusseun. Ne kamuneikant ashini atusseun tshika mitshena atusseunna nta tsheutshipantshi mak tshika mitshen kutak tshekuan nta tsheut tshitshipantakant. Mishte minakash nenu tshika minuapashtaut nenua atusseunna ntshent anutshish auentshent kie nete aishkat nikan auassit mamishishtitaui tshetshi mishkakau atusseunnu. Nenua utenaua nete nenimeu etakuaki ntshent auentshe tshika uapatamut mitshet atusseunna etakuannitshi mak tshika uapatamut nenu tshetshishkutamuakannitshi atusseunnu auenua mak ntshent auentshe shash etusseht nete kaitussanunit tshika kanuentamut eshktipeikannu tshetshi tutakau nenu kaishiniuit kantuitishuht man eshk nenu tshika tshi tutamut petshitinakantaui uenipissish nte ut utatusseunnuat. Nenua utenaua ntshent etaht nta auentshent tshikaui nekanauentamut nenu shunianu eshpish minutshishikuakanit kaitusseht, kie nenu ettu eshpish kanuentakau shunianu ettu mitshet tshekuanna tshika eiaut nte uitshuat mak ettu tshika mitshet tshekuan tshetutakant nte utenat, kie nemenu tshipaikannitshi nenu atusseunnu tshika ui nishtutamut nenu eiat.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nenu ishinakutaut tshetshi nasht minu katshituinimintshi auennua nta utenat etantshi pessish tsheatussanunit, mak ntshent auentshent tshika ui nenu nikanauentamut tshetshi nishtutakau eminuant kie mak eka minuant tshetkuannu eishi matentakaui nta ut atusseunt. Tshika tutakanu tshetshi tshitapamakanit innut mak aissimeut nishtam nta atuseunt kie tshika tshishkutamuakanuat atusseunna ntshent innut mak aissimeut nenua atusseunna tshetutakannitshi.

Ne kamuneikant ashini tshitshipantakantshi tshika mishte mishau tshepittepant shuniau nte utenat kie nte kassinu akamississit nenu tshisheutshimau tshetshishikuakant nta ut Taxes nta tsheut utinikannit kaitusseht mak nta ne tshekuan tsheishpish eiakant neta tsheapashtakant atussanutshi. Tshitshipantakantshi ne kamuneikant ashini atusseun tshika mishte mitshen shissikut atusseun mak ne shuniau tshika mishte pitepanu nte utenat kie nte kassinu akamississit, ne tshisheutshimau tshika mishte katshitinam nta ut kamuneikannit ashininu atusseunnu nenu shunianu kassinu nte tshika matentakun eshpish pittepant ne shuniau ute akamississit mak ute Labrador mak nte kassinu Canada.
Ne kamuneikant ashini atusseun itentam tshetshi ishpish ashtat shunianu [$1.5 billion] tshetshi tshishikuakanit kaitusseht neta atussanutshi mak tsheishpish meshtinak shunianu [$2.7 billion] tshetshi eiat kassinu tshekuannu nenu tsheatusseuatshanunit. Neme tsheishpish mamu ishpitentakuak 28,500 peik kaitussesht peik punna mamu atshitakanua tatupuna eshpitentakuak tshetshi atussanut mak 51,600 emamutshitakat nenua pupuna tsheishpish atussanut tshetshi utinikant eiakant ne tshekuan tsheatusseua shanut neta atussanutshi. Ne tshitshipantakantshi kamuneikant ashini mamu tsheishpish apshtakant shuniau [$4.2 billion] mak [80,000] emamutshitakantshi nenua pupuna eshpitentakuak mamu tsheishpish atushkatet ne atusseun.
Ne kamuneikant ashini atusseun tshitshipantakantshi tshika takun anenua tshekuanna mishte minekash tsheapashtat auentshe miam ne katshishkutamuakanit auentshent kie nenu uin uetshit ua tshitshipantuatishut atusseunnu minekash tshetshi atusseitishut ntshent kassinu nte utenaua nenimeu, nte Labrador, mak nte Akamississit.
Nenua miamishatshi utenaua mak ne tshisheutshimau akamississit tshika mishte katshitinimut nenu shunianu nte ut tax tshashikashunanut eukuannu nenu tsheuauitshikuht tshetshi ut tutakau emamishant tshekuannu net utenat Shash nenu tshika nataukut nenu tsheishi katshitinakau tshekuannu nta ueshkat tshitshipantshi ne atusseun mak nete et pimpantakantshi ne atusseun, muk neme minekash tsheapatik eishi katshitinikant tshekuan eukuannu nenu eshpish tshishkutamuakanit auentshent atusseunnu kie eshpish katshiuit nenua atusseunna ntshent auentshent etusseht nete kaitussanunit kamuneikant ashini atusseun.
Ne ashiniutshimau (Inco) eshpish minutshissentak nenu atusseunnu, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) tshika uapatinikunu nenu tsheishpish minutat nenu tsheishi nakutat nenu atusseunnu kamuneikannit ashini mak nenu tsheishi pimpantakannit nenu atusseunnu. Kassinu tshekuan etshitapatakant ne atusseun tsheishinakutakant, ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nasht minu tapuetatishuht tshetshi minu utinakau, nenu tshekuannu eka menuentamikuntshi auennua, anutshish mak nenu tsheishpish pimpantakannit nenu atusseunnu, mak kassinu tshekuannu nenu eka menuentamikuntshi auennua nenu nete nikan tshipa eishi matentakuan ne atusseun tshitshipantakantshi. Neme shash eshpish tutakant ne kassinu tshekuan kanantutshissentakant ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nenu eshpish tshishikashuht tshetshi tutakannit eukuannu nenu tsheuitshikuht tshetshi ut nasht minu katshitinakau tshekuannu nta ut tshitshipantakannitshi nenu atusseunnu ntshent auentshent kenuentakau tshetshi takaukuht nenu atusseunnu tshitshipantakannitshi.
Ntshent ashiniutshimaut (VBNC) nasht tapuetatishuht tshetshi minupamtaht nenu ua tshitshipantaht atusseunnu. Shash nishtuapatakanu nta kamenuentamikuht auentshent nenu tshekuannu kie tshikatshi ueueshtakannu ne kau minupant tshekuan. Eku ne kassinu nta tsheishi matentakuak ne kamuneikant ashini atusseun miam tshika ishpannu tshetshi tshishikashupantakant nenu auentshent tsheishpish katshitinakau nte kau tshepittepant ne shuniau nte utenat kie nenu tsheishpish nataukuht ntshent auentshent ute Labrador, kie ntshent akaneshaut nte Akamississit, mak ntshent kassinu akaneshaut nte ut Canada. Nenu shunianu tsheishpish nataukuht kassinu auentshent nta uetshipannit kamuneikant ashini atusseun ekute nete tshepittepant nete utenat kie nete tshisheutshimat eukuannu nenu tshetshi ut minupinikuht kassinu auentshent anutshish kie nete aishkat nikan auentshent.
Ekuantsheuakue utshent akeneshaut: Winston White, Nigel Markham, Doug Phelan, Town of Happy Valley-Goose Bay, Inco Limited and Ad Vantage Productions.



